Valtion tarjoamien luontopalvelujen käyttö lisääntyy nopeasti. Luontopalveluihin investoidun euron kerrotaan palautuvan takaisin kymmenkertaisena, mutta retkeilyvarustuksen korjausvelka kasvaa.
Luonnossa harrastamisen suosio kasvaa nopeammin kuin Metsähallituksen Luontopalvelujen budjetti. Retkeilypalvelut halutaan pitää maksuttomina, mutta ajoittain pohditaan, pitäisikö esimerkiksi polttopuiden käytöstä periä maksu.
Kansallispuistoihin sijoitetun euron sanotaan palautuvan paikallistalouteen noin kymmenenä eurona. Millainen kustannusvaikutus puistojen lisääntyneellä käytöllä on teille, Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Timo Tanninen?
– Kansallispuistojen ja monien muiden kohteiden kävijämäärät ovat nopeassa kasvussa. Kansallispuistoihin tehtiin viime vuonna jo 3,2 miljoonaa käyntiä. Suuret asiakasmäärät vaativat huollolta, kuten tulipaikkojen ja käymälöiden huollolta, enemmän. Polkujen kunnostamiseen ja pysäköintialueiden laajentamiseen pitäisi pystyä investoimaan, samoin kävijöiden opastukseen ja opastusmateriaaliin maastossa ja netissä.
Millaisia paineita on muuttaa luontopalveluja maksullisiksi?
– Luontopalvelujen ylläpitämät retkeilypalvelut halutaan pitää jatkossakin maksuttomina. Ainoastaan muutaman luontokeskuksen näyttelyihin on pieni pääsymaksu, ja muun muassa vuokra- ja varaustuvat ovat maksullisia. Keskustelua joidenkin ilmaisten palvelujen, kuten polttopuun käytön, maksullisuudesta välillä kuitenkin käydään.
– Matkailuyritykset ovat Luontopalveluille tärkeitä kumppaneita. Luontopalvelujen ylläpitämä opastus- ja retkeilyvarustus muodostaa luontomatkailuyrittäjille tärkeän toiminnan perustan. Yrittäjät maksavat kohtuullisen maksun polttopuiden ja varaustulipaikkojen käytöstä, mutta sitä kautta kerättävä tulo ei ole suuri.
Miten Suomen EU-LIFE-hankkeet voivat?
– Luontopalvelut on menestyksellisesti hakenut rahoitusta EU:n LIFE-rahastosta. Näillä hankkeilla tehdään merkittäviä luonnonhoito- ja ennallistamistöitä sekä toteutetaan uhanalaisten lajien, kuten saimaannorpan, suojeluprojekteja. LIFE-hankkeiden rahoituksesta EU maksaa noin 70 prosenttia, ja niiden kautta Suomeen on kotiutettu kymmeniä miljoonia euroja. Jatkossa tätä rahoitusta olisi saatavilla vielä nykyistäkin enemmän, joten kotimaisen vastinrahan riittävän tason varmistaminen on todella tärkeää.
Miten hyvin voitte pitää kunnossa ja kehittää palvelujanne?
– Kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden perusrahoituksen pitäisi olla vähintään 37 miljoonaa euroa vuositasolla, jotta meillä olisi kohtuulliset edellytykset ylläpitää ja kehittää alueita. Nykyisen retkeily- ja opastusvarustuksen korjausvelka on lähes 40 miljoonaa euroa. Tuon velan poistaminen edellyttää perusrahoituksemme selkeää tasokorotusta seuraavalla hallituskaudella. Vähän käytettyjä palveluja karsitaan, mutta ensisijaisesti palveluille pyritään löytämään jokin muu ylläpitäjä, kuten paikallinen yhdistys tai kunta, ja näitä on löytynytkin.
Kuinka suuri merkitys valtion rahoittamilla toimivilla luontopalveluilla voi olla kansanterveydelle ja luonnonsuojelulle?
– Suomeen tullaan Visit Finlandin selvitysten mukaan ensisijaisesti luontomme takia. Upein luonto löytyy juuri kansallispuistoista ja vastaavilta luontokohteilta. Kävijät arvioivat yhden käynnin terveys- ja hyvinvointivaikutukseksi yli 100 euroa. Luontoliikunta on kaikkein vaikuttavinta ja kansantaloudelle edullisinta terveydenhoitoa.
– Suomessakin luonto edelleen köyhtyy. Uhanalaisen luonnon suojelemiseksi on tehtävä selkeästi enemmän kuin tähän asti. Luonnonsuojelualueilla tehtävät luonnontilan ennallistamis- ja luonnonhoito- sekä lajiensuojelutyöt ovat tässä tärkeässä osassa.
Kansallispuistot houkuttavat
Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2018 noin 3,2 miljoonaa käyntiä.
Määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Kansallispuistokävijöiden tuoma aluetaloudellinen hyöty oli viime vuonna yli 210 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus yli 2 000 henkilötyövuotta.
