Kotimaa

Lihankulutus on saavuttanut kyl­läs­ty­mis­pis­teen­sä – Luon­non­va­ra­kes­kuk­ses­sa ei silti uskota järisyttäviin kulutuksen muutoksiin

Keskustelu lihansyönnistä käy kuumana. Asiantuntija ei usko lihansyönnin vähenevän ainakaan nopeasti. KUVA: Eriika Ahopelto
Kotimaa 3.11.2019 8:00
Anita Simola

Tutkimusprofessori syö itse viikoittain 300–500 grammaa lihaa ravitsemussuositusten mukaisesti. Hän toppuuttelee ilmastopaneelin huolia: Suomessa peltoala ei ole lisääntynyt.

Eipä taida nauta tietää, millaiseen pyöritykseen se on viime aikoina joutunut.

Toisessa päässä pihattoa sitä pidetään ympäristön saastuttajana ja pahimman luokan päästösyöppönä. Toisella puolen navettaa muistutetaan nurmen hiilensidonnasta, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja kestävästä vesijalanjäljestä.

Mitä ajattelee lihasta arkiruokia valmistava kuluttaja? Paljonko syömme lihaa, ja missä kulkevat kestävän tuotannon rajat? Tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta vastaa kysymyksiin.

Paljonko suomalainen syö lihaa vuodessa?

Viime vuonna kokonaismäärä oli reilut 81 kiloa. Siitä naudanlihan osuus oli 19,3 kiloa. Luku vaikuttaa suurelta, mutta se ei kerro koko totuutta. Luvussa ovat mukana luut. Lautaselle päätyy kypsennyksen jälkeen vain noin puolet ilmoitetusta määrästä.

Miten Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa?

– Vertailu on helppoa, koska selvitykset tehdään samoilla periaatteilla. Meillä lihankulutuksen nousu on jatkunut pitkään. Olemme vasta nyt päässeet EU:n keskitasolle, ennen vanhaan olimme selvästi sen alle. Esimerkiksi Ruotsissa lihankulutus on vähentynyt, mutta siellä kulutus oli aiemmin korkeampaa. Länsinaapuri alkaa olla vasta samalla tasolla kuin me.

Kuinka kulutustottumukset muuttuivat EU:n myötä?

– Lihankulutus on jatkanut melko vahvaa kasvua EU-jäsenyyden aikana. Hinnat ovat edullisempia ja se näkyy kulutusmäärissä. Myös tulotasomme on noussut.

Jos emme olisi EU:ssa, olisivatko kulutusprosentit eri luokkaa?

– Joka tapauksessa olisi pitänyt avata markkinoita jossain määrin, ja niiden avaaminen olisi tuonut entistä halvempaa lihaa. Kun liityimme EU:hun, erityisesti sianlihan syönti nousi reippaasti.

Pellervon taloustutkimus ennusti, että lihan kulutus laskee tänä vuonna. Mikä on Luonnonvarakeskuksen näkemys?

– Lihankulutus on kasvanut vielä 2010-luvullakin. Jopa naudanlihan kulutus on lisääntynyt hiukan. Kolmen viiden vuoden aikana lihankulutuksessa ei ole tapahtunut isoa muutosta. Mahdollisesti jotakin laskua on tulossa, mutta ei järisyttävän suurta.

Onko näköpiirissä, että kulutus vielä nousisi?

– Arviomme on, että nyt olemme kyllästymispisteessä. Lihankulutus ei kasva enää. Sianlihan käyttö laskee edelleen ja siipikarjan käyttö voi olla pienessä nousussa. Naudanlihassa ei ole näkyvissä suuria muutoksia.

Moni kertoo vähentäneensä lihan syöntiä. Näkyykö se?

– Ei välttämättä. Kuluttajien aikomuksista on tehty tutkimuksia. Niissä useat sanovat, että aikovat vähentää lihansyöntiä. Kun mennään kauppaan, niin tämä unohtuu.

Voidaanko antaa suositusta, paljonko lihaa voi syödä kestävää tuotantoa ajatellen?

– Suoralta kädeltä ei voi antaa helppoa vastausta.

Paljonko itse syöt lihaa viikossa?

– Kovin tarkasti en laske, mutta arvioni on, että syön lihaa 300–500 grammaa viikossa. Luotan ravitsemussuosituksiin, joiden mukaan punaista ja prosessoitua lihaa saa syödä enintään 500 grammaa viikossa.

Miksi naudanlihasta puhutaan niin paljon, vaikka se ei ole suurin päästöjen aiheuttaja?

– Taustalla ovat ilmasto- ja terveyssyyt. Ruoka on läheinen asia, ja siitä on helppo puhua. On totta, että ruoasta tulee merkittävä osa päästöistä. Ruoan tuottamisesta koituu yli viidennes päästöistämme. Tämä tietysti on herätellyt kuluttajia. Toisaalta yhden kotieläimen nostaminen tikunnokkaan vie harhateille. Pitäisi katsoa kokonaisuutta.

Paljonko meillä syödään tuontilihaa?

– Suomalaisen syömästä lihasta 80 prosenttia on kotimaista, eli tuonnin osuus on viidennes. Suomessa lihan omavaraisuusaste on 91 prosenttia, joten lihaa myös viedään. Usein puhutaan "brassilihasta", mutta sen syönti on meillä vähäistä. Tuontiliha on peräisin pääasiassa EU-maista.

Onko ympäristön kannalta sama, minkä EU-maan lihaa syömme?

– Ilmastopäästöissä ei välttämättä ole kovin suuria eroja, mutta erot maiden sisällä ovat suurempia kuin maiden välillä. Paljon riippuu siitä, mikä on tuotantotapa. Meillä on hyviä esimerkkejä tiloista, joissa kasvihuonepäästöt teuraskiloa kohden ovat jopa neljänneksen keskiarvoa alhaisempia.

Mikä merkitys on nurmiviljelyllä ja vedellä?

– Nurmi sitoo hiiltä ja ympäristön kannalta on parempi, kun tuotanto on nurmirehuvaltaista. Muualla on toki tällaista ruokintaa, mutta kansainvälisessä vertailussa suomalainen naudanliha pärjää erittäin hyvin. Puhdasta vettä meillä riittää.

Mitä muita syitä löytyy kotimaisen lihan suosimiselle?

– Tautitilanne on erittäin hyvällä tolalla. Antibioottivapaa tuotanto on vahvuutemme. Meillä ei ole myöskään peltoala lisääntynyt lihantuotannon takia. YK:n ilmastopaneelin raportissa tuotiin vahvasti esille, että lisääntyvä lihantuotanto johtaa maankäytön muutoksiin ja tällöin tarvitaan lisää peltomaita viljelykseen. Sillä on epäedullisia vaikutuksia monimuotoisuuteen ja ilmastoon. Tämä on globaali huoli, eikä sillä ole tekemistä suomalaisen lihantuotannon kanssa.

Kannattaako nuoren viljelijän satsata lihakarjaan tai lypsykarjaan?

– Suoraa neuvoa ei voi antaa. Lihankulutus ei ole kuitenkaan Suomessa tai maailmalla loppumassa, joten kysyntää lihalle riittää pitkälle tulevaisuuteen.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (69)

Mää katon asiaa sillai että ihiminen on sitä mitä se syö. Elikkä lihhaa syövä ihiminen on lihhaa niinku ihimisellä ylleesä on. Jos ihiminen syö pelekkää vihannesta nii se on sillon vihannes. Elikkä kuka haluaa olla pelekkä vihannes ku niitähän löytyy tuolta piiriltä niinku se yks tuttu hoitsu kerto. Ainäki mää haluan olla lihallinen äijäjäppinen joka reilusti lihhaa syö jalosa muovosa elikä xxlöönä ku mää en halua mainostaa ny.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Delhissä ei voi hengittää ku on ilma niin saasteista, Suomessa ei voi viherpiiperöt hengittää ku lehmänpaska haisee liikaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä en, ikinä, tule lopettamaan kotimaisen lihan syöntiä. Järeät ilmastoteot tehdään aivan muualla kuin minun lautasellani. Lentomatkustaminen, halpavaatemuoti, heikkolaatuinen elektroniikka ja muu krääsä pilaavat ympäristöä paljon enemmän kuin minun pihvini.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä lihan kulutus on noussut,minkähän lihan.Miten naudan liha kulutus.Liha keskustelu on sivu seikka, todellisuus keskustelulle on suomella ei ole vara pitää koko suomea asuttuna.SEN takia autioittetaan suomi ja tehdään asuminen ja toimeen tulo mahdottomaksi.Myöskin mielensä pahoitaminen joitenkin asujen takia palvelee samaa asiaa joskin erimielessä,koetetaan tehdä joittekin ihmisten asuminen ja elinkeino oikeutetuksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruokailutottumukset muuttuvat terveellisimmiksi pitkähkön ajan, sukupolvi tai pari ainakin, kuluessa eikä sitäkään pakottamalla muuteta.

Sen lisäksi että järjetön punaisen lihan mässäily on epäterveellistä on lisäksi ilmastonkin kannalta täysin järjetöntä kuljettaa saamaa raaka-ainetta maapallon reunalta toiselle missä sitä samaa tuotetaan paikallisesti.
Esimerkiksi vaikkapa ''härän'' lihaa mm. Brasiliasta ja lampaan lihaa Uudesta Seelannista. Siinä raskasta pölttoöljyä palaa tonneittain.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mainitsemasi lihoilla ei ole Suomessa mitään merkitystä kun niiden osuus lihan kulutuksesta on täällä aivan olematonta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syön elukoiden lihaa niin kauan kuin sitä saa. Kun eläinlihan syönti kielletään aloitan ihmissyönnin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmettelen suuresti sitä, miksi yksikään tutkiva journalisti ei ole tutkinut Suomessa kasvatetun lihan hiilijalanjälkeä verrattuna jossain lämpimässä maassa tuotetun ja tänne rahdatun lihan hiilijalanjälkeen?
Uskaltaako kukaan ottaa asiasta selvää?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On se kumma, että on niin vaikea kertoa artikkelissa faktat. Esim eumaiden lihankulutus, että voi verrata suomen tilannetta.
Jätetään tarkoituksella kertomatta että lihankulutuksessa nimenomaan broilerinlihan kulutus on vahvasti kasvanut, ei naudanlihan. Ja naudanlihan kulutus on linjassa ravitsemussuosituksen kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samalla lailla pitää pellot kyntää koneella ja käyttää traktoreita apuna vaikka söis mitä. Mitähän ne kasvis syöjät oikein luulee. Eikai ne kasvikset itse kasva.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika paljon enemmän pitää kyntää peltoa kun kasvatetaan lihakarjaa. Lihan ilmastokuormitus on kasviksiin verrattua monikymmenkertainen. Juurekset 0,4 kg CO2 ekv/kg, naudanliha 15 kg CO2 ekv/kg.

Enemmän voisi kysyä mitä lihansyöjät oikein luulevat kun lihaa on pakko syödä 2 kertainen määrä ravintosuosituksiin verrattuna. Mikäli lihan kulutus laskisi puoleen niin silloin oltaisiin lähellä ravintosuosituksia, eli terveys ja hyvinvointi parantuisi.

Varaa olisi vähentää koska Suomessa yli 30 vuotiasta miehistä 72% on ylipainoisia, lihavia on joka neljäs.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja ylipainoisuus johtuu lihansyönnistä?

Kenellä on päätösvalta ravintosuosituksista ja millä perusteella? Tähän saakka se on ollut Suomessa pelkkää poliitiittista pelleilyä.

Jos terveellisyys olisi ravintosuositusten perusteena niin kannattaisi ottaa oppia pitkään elävistä kansoista ja siirtyä riisi ja kalaravintoon tai välimerelliseen ruokavalioon, joka sisältää paljon vehnäjauhoja, kasviksia, pähkinöitä, oliiviöljyä, viiniä ja euroopan eniten lihaa per capita. Lisäksi kannattaisi lopettaa aamiaisen syönti ja siirtää päivän raskain syönti ilta- tai yömyöhään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eiköhän se etureppu ole suurimmalla osalla tullut bissen juomisella ja pullan/suklaan syömisellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ylipaino johtuu tolkuttomasta määrästä hiilihydraatteja lautasella - ja juomissa.

Niin ja suomalainen lihakarja syö ulkoa tuotua rehua - samalla kun viedään 400 miljoonaa kiloa kauraa ulkomaille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jenkit ja aussit ne vasta lihaa syövätkin! Niin minäkin, näin tuplapyhien kunniaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Höpötys lihan ympärillä on samanlaista, kuin aikoinaan leivän ympärillä. Saihan silläkin vouhkaamisella sen aikaan, että monet leipomot joutuivat panemaan lapun luukulle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomesta joutas lopettaa karjan kasvatuksen kokonaan ja ostaa säästyneillä maataloustukimiljardeilla ulkomaista lihaa. Saatasko jopa hakea ilmaseksi kaupausta. Paljonko lihaa sais ostettua 4000 miljoonalla tuki eurolla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei se tuki mene kokonaan lihankasvatukseen. Suomen peltopinta-alasta puolet on viljan viljelyllä. On kyllä jotain ajatusmaailmassa erikoista, jos haluaa, että suomessa oltaisiin vain ulkomaisen ruuantuotannon varassa. Ongelmatilanteissa oltaisiin täysin muiden armoilla. Myös työpaikkoja olisi vähemmän ja maaseutu täysin autiota.

Suomalaisten turva on kotimainen tuotanto. Kun me emme koskaan voi olla maailman halvin ruuan tuottaja talvien johdosta niin on luonnollista, että sitä tuetaan. Etkä sinäkään suostuisi maksamaan Suomilisää tuotteista, jos niitä ei olisi tuettu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (69)

Uutisvirta

20.11.
Postin työriitaan ei saatu keskiviikkona ratkaisua – PAU: keskeiset asiat yhä ratkaisematta
20.11.
Voitot kiersivät ravilegenda Pekka Korpea juhlakilpailussa – toisen juhlalähdön voittoon ajoi poika Janne Korpi
20.11.
Tähtitodistaja: Trump vaati Ukrainalta vastapalvelusta vierailusta Valkoiseen taloon
20.11.
Uutissuomalainen: Omistajaohjausministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista
20.11.
Kun professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheimin kuvan poistamista kasvatustieteilijöiden kiltahuoneelta, oli lopputuloksena valtava myrsky
20.11.
Kaleva Live: 22-Pistepirkon Oulun-keikka keskiviikkona Tilaajille
20.11.
Pudasjärven lentokentän vuokrakiistan taustalla lukion ilmailulinjan oppitunnit – Suviseurojen järjestäjät odottavat oikeuden päätöstä lentokentän käytöstä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

224 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kovapalkkaisimmat ammattityöntekijät kuuluu ammattiliittoon. Nytkin itselleni maksetaan 25% enemmän kuin TES määrää. Amm... Lue lisää...
FAKTAA.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.11.

Fingerpori

21.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image