Kotimaa

Lasten hammasterveys laahaa muita Pohjoismaita jäljessä – "Hampaiden harjaus on tolkuttoman huonolla tasolla"

Tilastojen mukaan pojat harjaavat hampaitaan tyttöjä laiskemmin. KUVA: Leinonen Jukka
Kotimaa 5.10.2018 7:00
Minna Akimo

Suomessa lasten hammasterveys on kohentunut hitaasti. Tervehampaisia 12-vuotiaita lapsia on reilut puolet tarkistetuista. Erityisesti pojat unohtavat pestä hampaansa aamuin ja illoin.

Kaksitoistavuotiaiden lasten hammasterveys on kohentunut, mutta muutos parempaan on tapahtunut hitaasti.

Tarkistetuista 12-vuotiaista lapsista tervehampaisia oli viime vuonna reilut 60 prosenttia. Viisi vuotta aiemmin samasta ikäluokasta tervehampaisia lapsia oli puolet. Luvut on saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lasten suun ja hampaiden terveyttä kuvaavasta tilastosta.

Suomessa lasten hampaiden kuntoa seurataan tarkasti. THL:n tilasto näyttää, miten 12-vuotiaiden julkisissa hammashoitoloissa tarkistettujen lasten hampaiden terveys on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana.

Tilasto perustuu lasten hammastarkastuksiin, joista saatavat tiedot kirjataan kussakin julkisessa suun terveydenhuollon yksikössä THL:n potilastietojärjestelmään. Koululaisten hampaat tarkistetaan ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla.

Hammaslääkäriliiton asiantuntijalääkärin Hannu Hausenin mukaan Suomessa lasten hampaiden harjaus on ollut "tuhottoman huonolla tolalla". Käänne parempaan on tapahtunut vasta 2000-luvun alusta.

– Pitkällä aikavälillä lasten suun terveys on parantunut, tosin liian verkkaisesti. Me emme ole samalla tasolla kuin muut Pohjoismaat, Hausen sanoo.

"Tulos on erittäin hälyttävä"

Tervehampaisimmat lapset asuvat Pohjois-Savossa, mutta hammasterveys on kohentunut nopeasti myös Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Kaikkein heikoimmassa kunnossa 12-vuotiaiden lasten hampaat ovat Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Niissä tervehampaisten osuus on alle puolet.

– Jos vain alle puolet 12-vuotiaista lapsista on tervehampaisia, niin tulos on kyllä erittäin hälyttävä. Pidän tulosta signaalina siitä, että lasten ja nuorten suun terveydenhuollosta ei kerta kaikkiaan voi enää tinkiä, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten johtava ylihammaslääkäri Martti Lilja sanoo.

– Etenkin se joukko lapsista, joilla on todella huonot hampaat, huolestuttaa minua kovasti. He näkyvät juuri tilastoissa. On jopa tapauksia, joissa perheistä on jouduttu tekemään lastensuojeluilmoituksia vakavien laiminlyöntien takia, hän lisää.

Lilja arvioi varoen sitä, miksi juuri Keski-Pohjanmaan alueen tilanne on muuta maata huonompi.

– Yksi syy voi olla se, että meillä tehdään koko ikäluokan kattavat tarkastukset aina 1-, 5- ja 8-luokkalaisille. Kun tervehampaiset viitosluokkalaiset eli 11-vuotiaat läpäisevät puhtaasti nämä asetuksen vaatimat tarkastukset, 12-vuotiaiden otokseen haarukoituu ehkä enemmän sellaisia, joiden suun terveys vaatii jokavuotista hammaslääkärissä käyntiä.

Pojat tyttöjä laiskempia harjaajia

Suomalaislasten heikko hammasterveys näkyy myös WHO:n koululaistutkimuksissa. WHO:n tilastoista nousevat esille erityisesti pojat, jotka edelleen harjaavat hampaitaan tyttöjä laiskemmin.

– Pojat harjaavat hampaitaan huonosti, koska he ottavat mallia isistään. Siksi paras konsti poikien hammasterveyden parantamiseksi olisi se, että isät alkavat harjata aamua iltaa hampaansa yhdessä poikiensa kanssa, Hannu Hausen sanoo.

Martti Lilja toteaa, että hammasterveyden vauhdittamiseksi pitäisi ottaa käyttöön uudet keinot, sillä perinteinen valistus ei nykylapsiin päde.

– Me olemme Suomessa jääneet kauttaaltaan jälkeen muista Pohjoismaista, ja kehitys on tapahtunut huomattavan lyhyessä ajassa. Vielä 1990-luvulla olimme lasten suun terveyteen liittyvissä asioissa etumatkalla, mutta nyt tilanne on kääntynyt aivan päinvastaiseksi.

Reikiintyminen on "jääkaappisairaus"

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtava hammaslääkäri Veikko Kataja sanoo, että karies eli hampaiden reikiintyminen on "jääkaappisairaus". Siksi tärkeintä olisi vaikuttaa perheiden terveyskäyttäytymiseen.

– Jos vanhemmat ostavat mössöruokaa, antavat lapsille karkkia, eivätkä ole terveystavoista tarkkoja, sama malli siirtyy lapsille. Siinä on yksi syy sille, miksi lasten hammasterveys ei kohene, Kataja sanoo.

Myös Martti Liljan katse kääntyy erilaisten energiajuomien ja limsojen suuntaan.

– Näiden naposteltavien ja sokerilimujen mainostamiseen käytetään sellaiset rahasummat, että niillä palkkaisi todella monta hammashoitajaa huolehtimaan tärkeästä ennaltaehkäisevästä työstä, Lilja sanoo.

MAINOS

Kommentoi

Lasten hampaiden harjaamisen taso on romahtanut sen jälkeen, kun Oulussa tehtiin infektiotutkimus, jossa todettiin flunssatautien leviävän päiväkodeissa mm. hampaiden pesun johdosta. Tutkimuksen jälkeen päivittäiset hampaiden pesut päiväkodeissa lopetettiin ja vastuu hampaiden pesun opettamisesta jäi puhtaasti vanhemmille. Tuota satoa on nyt sitten niitetty ja korjaamineen kestää pitkään. Itse osallistuimme tuohon infektiotutkimukseen ja loppusaldona ei ainakaan meillä lapset sairastaneet yhtään sen vähempää - korvatulehduksia meillä ei sairastettu. Aivan samalla tavoin lapset olivat päväkotiaikana kahden viikon välein flunssassa, vaikka hampaiden pesu lopetettiin ja käsien pesua lisättiin. Olisi aika tehdä uusi tutkimus, missä hampaiden pesu taas otetaan mukaan päiväkotien ohjelmaan, mutta käsien pesusta ei tingitä. Pienet lapset räkivät joka tapauksessa toistensa päälle, joten tuo hampaiden pesu ei sairastavuutta ainakaan voi lisätä mitenkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, että asiaa vieritetään vanhemmista johtuvaksi, varmasti osin tottakin, mutta eiköhän hammashuoltoon kohdistuneet säästöt suurena syynä myös lasten hampaiden hoitoon, sillä lasten ns. lakisääteisiä tarkistuksia venytetty jopa kolmeenkin vuoteen ja se on aivan liian pitkä väli.
Monella lapsella myös perinnöllisiä syitä, jolloin hampaiden kasvu ei tapahdu normaalisti ja hampaiden luustovahvuuksissa eroja.
Ollaanko hammashuollossa menossa ns. raha edellä, palveluista ei niin väliä, toinen pöyristyttävä tieto tällä viikolla ollut sekin, että Oulun kaupunki ei ole lähtemässä suolistosyövän pilottihankeeseen, jossa yli 60v:t kutsuttaisiin parin vuoden välein ns. kontrolliin ulostusnäytteen muodossa.
Oulun kaupungilla ei löydy rahaa moiseen, vaikka tiedetään, kuinka asialla suuri ennalta ehkäisevä vaikutus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voihan se vanhempi viedä tarkistukseen vaikka puolen vuoden välein kuka estää.kyllähän se on jatkuvan mussutuksen ja vanhempien vika jos kalusto mätänee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Savosta taisi tulla nyt se hammasterveyden kannalta fiksuin ääni. Karies on monisyinen sairaus ja yksin hampaiden harjaus ei riitä.
Olikos se nyt niin, että pitää olla se strptocci mutansin -bakteerille sopiva kasvualusta ja muut olosuhteet siellä suussa. Ravintoa pitäs ihmispolon saada, vaan ei samalla suun basiliskujen, etteivät sitä happo tuottele, joka kiilteen sieltä liottelee ja.... ja hammasluun... ja kohta jo basiliskut hammasytimessä ahertaa... ja sitä rataa.
Toi tyyli tehdä lastensuojelu-ilmoitus on nyt musta vähän liioilteltu, joskin saattaa olla Lastensuojelain mukainen. Kun ollaan yleensä samassa organisaatiossa, niin sitähän saattas ensin vanhemmilta kysästä onko heillä yhteyttä lastensuojeluun ja sitten tarjota tavallista yhteistyötä ( esim. saanko soittaa lapsen vastuu-työntekijälle näistä hampaiden kunnosta). Pelkkä lastensuojelu-ilmoitus, jos ei muuta ole poikii lastensuojelun yhteydenototon ja jos ei asiakkuuteen ryhdytä alusta alkaen tämän hampaiden hoitamattomuuden vuoksi, niin jää ilmoitus ilmoitusreksiteriin, ei onneksi asiakkaan omiin lastensuojelu-asiakirjoihin.
Mä kyllä koettaisin siellä hammashuollossa kaikin tavoin olla vanhempien kanssa tässä asiassa yhteistyössä ja yhteydessä. Tolla tyylillä ei tuloksia siellä DMF:ssä kansallisella tasolla saavuteta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä se ylihammaslääkäri Martti Lilja höpisee: 11-vuotiaat läpäisevät puhtaasti tarkastukset , 12-vuotiaiden suun terveys vaatii jokavuotista hammaslääkärissä käyntiä. Ei ihme että hammashuolto on retuperällä. Syy on hammaslääkäreissä vähintään yhtä paljon kuin vanhemmissa. Ja onhan se selvää, että viiden vuoden välein tehtävä tarkastus ei riitä. Niissä maissa, joissa hammasterveys on parempi, on mahdollisuus useampiin tarkastuksiin ja siellä osataan ohjata myönteisemmin lapsia hoitamaan hampaitaan. Suomessa jos tokaluokkalainen haluaa tarkastuttaa hampaat, sanotaan kylmästi ei käy, muualla sanotaan tervetuloa, hienoa että huolehdit. Käykääpä ottamassa oppia paremmista maista hammasammattilaiset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oi oi 80-lukua... silloin oli lapsilla hammaslääkärin tarkastus joka vuosi koulussa. Nyt se on enää joka kolmas vuosi. 80-luvulla myös hammashoitolat rakennettiin koulujen viereen, jotta koululaiset pääsivät itse käymään siellä kesken koulupäivän. Hammashoitaja kävi kerran kuukaudessa koululla ja oppilaat harjasivat ja fluorasivat siellä hampaansa valvonnan alla. Nyt rahaa ei ole tällaiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä, tässä mielessä on Suomi taantunut huimasti. 80-luvulla lapsia ja aikuisia patistettiin (asiakasmaksuttomiin) tarkastuksiin ja hoitoihin. Nyt terveydenhuollolle annettu tehtävä on estellä ja jarruttaa hammashoitoa. No, onhan vastineeksi saatu verohelpotuksin osalle kansasta ovenpieleen se toinen tai kolmas katumaasturi...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Harjaa hampaat, huuhdo suu, hammaspeikko lannistuu. Näin luki hammasmukissa, joka kansakoulussa jaettiin 1960-luvun alkupuolella. Mukana tuli muistaakseni myös hammasharja ja oliko peräti hammastahnakin mukana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei se mitään, tämä on linjassa hallituksen toiminnan kanssa, tulee paljon maksavia asiakkaita ykistyiseen hammashoitoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"hammasterveys on kohentunut hitaasti"
kiinnostaisi tietää miten hampaiden kunto on kehittynyt esim. 70-luvulta lähtien. itsellä on käsitys, että ennen oli paremmin, mutta saatan olla väärässäkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Harjaamme 5-vuotiaan tyttäremme hampaat aamuin/illoin sähköhammasharjalla, silti hänellä on ollut kahdessa poskihampaassaan paikkausta vaativa reikä, joka on edennyt reiän alusta reiäksi 3 viikossa. KAIKESTA hoidosta huolimatta, ihan rehellisesti, en enää keksi mistä se voi johtua.. Toisella tyttärellämme ei ole ikinä ollut reiän reikää, eikä itseltäni ole paikattu sellaista yli kymmeneen vuoteen. Hampaiden hoidosta se ei siis ainakaan ole kiinni. Varmasti on paljon myös niitä, jotka eivät pese hampaita, syövät liikaa makeaa jne, mutta olisi mielenkiintoista saada aiheesta tutkimus, että voisiko suomalaisten geeniperimässä olla jotain, joka altistaa hampaita kariekselle herkemmin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sipilä eroaa.

244 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eläkeikä

Jaa niinkö. Meidän ikäluokka on maksanut eläkemaksuja neljäkymmentä vuotta. Olemme myös elättäneet omat vanhempamme ja k... Lue lisää...
Roverauta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

18.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image