Jos kiinnittää jonkun autoon tai oveen kirjeen, jossa uhataan väkivallalla, voi joutua oikeuteen syytettynä laittomasta uhkauksesta. Rikoslain mukaan laittomasta uhkauksesta voi saada sakkoja tai korkeintaan kaksi vuotta vankeutta, vaikka todellista uhkaa, esimerkiksi pommia, ei olisikaan.
Olennaista on, miten uhkauksen kohde kokee saamansa uhkauksen, sanoo rikoskomisario Tapani Tasanto Oulun poliisista.
"Jos uhataan väkivallalla ja kohde pelkää, että uhkaus voidaan toteuttaa, kyse voisi olla laittomasta uhkauksesta."
Tasanto korostaa, ettei ota kantaa Temmeksen uhkauskirjeeseen.
Limingan poliisi tutkii Temmeksen tapausta laittoman uhkauksen ohella mahdollisena kotirauhan rikkomisena. Rikoslaissa on säädetty kotirauhan rikkomisesta, joka voi soveltua myös aikomuksiin. Jos se tehdään aikomuksessa vahingoittaa jotakuta tai omaisuutta, rangaistukseksi säädetään enintään kaksi vuotta vankeutta.
Viranomainen ei hae korvauksia
Jos uhkauksen taustalta löytyy todellinen vaara, esimerkiksi räjähteitä, syytelistaan voi tulla lisäksi vaaran aiheuttaminen tai yleisvaaran tuottaminen joko tavallisena tai törkeänä.
Poliisin rikostutkinnassa otetaan usein käyttöön useampia rikosnimikkeitä ja syyttäjä käyttää niitä harkintansa mukaan. Oikeus lopulta ratkaisee, mistä rikoksesta on kyse ja millainen rangaistus määrätään.
Jos laittomasta uhkauksesta on aiheutunut haittaa muille ihmisille, esimerkiksi uhkauksen kohteen lähitalojen evakuoiduille asukkaille, he voivat oikeudessa hakea korvausta uhkauksen tekijältä.
Viranomaiset eivät hae korvauksia, vaikka hälytys osoittautuisi aiheettomaksi. Yhteiskunta maksaa hälytystehtävien kustannukset.
