Kotimaa

Kirkkoherra Rungius eli ylen vöyräästi

KUVA: Tiina Väre
Kotimaa 30.4.2017 18:40
Pia Kaitasuo

Historiaa, arkeologiaa, osteologiaa, lääketiedettä, radiologiaa.

– Ja stabiili-isotooppianalyysit luonnontieteen puolelta, FM, tutkija Tiina Väre täydentää listan.

Kaikki tämä on tarvittu, jotta Väreen monitieteellinen väitöstutkimus Keminmaan Pyhän Mikaelin kirkon lattian alle vuonna 1629 haudatun kirkkoherran Nico­laus Rungiuksen terveydentilasta mahdollistui.

Väreen tutkimus on osa projektia, jossa päämääränä on vanhojen pohjoissuomalaisten kirkkojen alla lepäävien muumioituneiden vainajien dokumentointi, säilyttäminen ja tutkimus. Se kuuluu Oulun yliopiston Kirkko, tila ja muisti -hankkeeseen, jossa on historioitsijoiden ja arkeologien ohella mukana esimerkiksi myös lääketieteen tutkijoita ja teologi.

Kirkon alle hautaaminen oli eliitin tapa, niinpä Rungiuksenkin hautanaapureina on kymmeniä muita. Muumioituminen on mahdollistunut paikan kuivuuden myötä; mitään mädäntymiseltä suojaavaa toimenpidettä niille ei ole tehty.

1700-luvun alkupuolella, syntyi legenda, jonka mukaan väkeväksi saarnaajaksi väitetty kirkkoherra olisi sanonut: ”Elleivät sanani ole totta, ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat totta, se ei koskaan mätäne.”

– Tuo tarina on todennäköisesti syntynyt 1800-luvulla, Väre mainitsee.

Nykytutkijat toimivat kaikin mahdollisin keinoin hienotunteisesti ja hautarauhaa kunnioittaen. Moderni tiede myös mahdollistaa ruumishautojen tutkimuksen ilman, että vainajaan tarvitsee koskea.

Tietokonetomografia, jossa tavallisen röntgenkuvan sijaan voidaan muodostaa kolmiulotteinen kuva, tehtiin Rungiukselle vuonna 2011. Väreellä on ollut lisäksi käytettävissään kaistale varpaankynttä, josta on isotooppianalyysin avulla saatu tietoa Rungiuksen ravinnosta.

Tomografialöydokset viittaavat siihen, että Rungius kärsi tiloista, joilla on yhteys ylipainoon. Näitä oli erityisesti selkärangan DISH eli liiallisen luun syntyminen. Myös viitteitä Pottin tautiin eli selkärankatuberkuloosiin löytyi.

Ylipainosta saattaa todistaa kelle tahansa Rungiusta katselevalle se, että vainajan vatsan päälle asetellut kädet ovat muumioitumisen jälkeen olleet verraten koholla vartalosta.

– Voi tosin olla, että mätänemiskaasut ovat turvottaneet vatsaa.

Muumion pää ja torso ovat tallella, mutta niskanikamista vain yksi. Sen sijaan oikea käsi kyynärvarresta alaspäin on kateissa. Se on voitu varastaa pyhäinjäännökseksi joskus 1800-luvun lopulla, jolloin reliikkikulttuuri oli yhä voimissaan.

– Maalipigmenttiä mummy brown eli muumionruskea oli käytössä pitkään. Todennäköistä kuitenkin on, että kyynärvarsi katkesi ja katosi muumion käsittelyn yhteydessä. Sitähän on muun muassa siirrelty eri arkkuihin.

Papisto oli sääty-yhteiskunnan eliittiä, erityisesti kirkkoherrat ja piispat, ja niinpä heidän ruokakulttuurinsa oli runsas ja riittävä.

Kappalaisella saattoi olla jo verraten köykäisempi kattaus, puhumattakaan seurakuntalaisista, Väre huomauttaa.

Niinpä sekä tietokonetomografian paljastamat löydökset Rungiuksen rakenteessa että luututkimuksen eli osteologian todistamat typpi- ja hiiliarvot tukevat käsitystä, jonka mukaan kirkkoherra on nauttinut hyvinvoivan olemuksensa saadakseen proteiinipitoista ruokaa, lihaa ja kalaa.

– Koska typpiarvot olivat erityisen korkeat, pääosa proteiinista tuli vesistöjen antimista.

Arvokala lohi siis oli tärkeässä asemassa papin pöydässä?

– Se ei yksin selitä typpiarvon korkeutta, vaan hyvin mahdollisesti myös hylje kuului Rungiuksen ruokavalioon. Kemin seudulla hylje ei ollut niin merkittävä saaliseläin, mutta yleinen sen sijaan etelämpänä rannikolla, josta Rungius oli kotoisin ja jossa hän työskenteli ennen Kemiä,

Yksi kiinnostavista seikoista isotooppianalyysissä liittyy nuoren eläimen lihan ja veren syönnin mahdollisuuteen. Vanhan uskomuksen mukaan niiden nauttiminen paransi vaivoja. Ne olivat myös ylellisyyttä.

– On huomattava, että kynsinäyte on Rungiuksen viimeisten kuukausien ajalta ja siten viittaa vain tuon aikaiseen ruokavalioon.

Myös typpiarvot saattavat selittää joko ruokavalion ja tietyn terveydentilan yhteydestä tai vain jälkimmäisestä.

– Isotooppianalyysit ovat valitettavan monitulkintaisia, Väre toteaa.

Mikä omasta mielestä on väitöstutkimuksesi mielenkiintoisin tulos?

– Kyllä se on tuberkuloosin mahdollisuus. Jos Rungiuksella todella oli tuberkuloosi, hän olisi varhaisin nimetty tapaus Pohjois-Suomessa.

FM Tiina Väreen väitös Kirkkoherra Rungiuksen osteobiografia tarkastettiin Oulun yliopistossa 28. huhtikuuta.

Nicolaus Rungius

Eli noin 1560–1629.

Sai nimensä kotipaikkansa, Loimaan Ryngön ratsutilan mukaan.

Tuli Kemin kirkkopitäjän kappalaiseksi noin vuonna 1600.

Nai kirkkoherra Ruuthin Helena-tyttären. Tämän arvellaan vaikuttaneen siihen, että hänestä tuli sittemmin appensa seuraaja.

Rungius hoiti Kemin pitäjän ohella myös Kemin Lapin kirkollisia asioita, ja hänen tiedetään tehneen lähetystyötä tuolloin suurimmaksi osaksi pakanuudessa eläneiden lappalaisten keskuuteen.

Lähde: Suomen kansallisbiografia

MAINOS

Kommentoi

Kyllä Rungiuksen sanat ovat totta. Kempeleen kirkon alla on myös uskovaisena kuolleiden lasten muumioita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarina kertoo, että Rungiuksen käsi katkesi, kun humalaiset sotilaat tanssittivat muumiota sota-aikana. Tarinan todenperäisyydestä en tiedä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

on piispat nykyäänskin .taxi ytit ulkomaan matkat viinitmuutaman tuhannen illalliset ym lystit eikä oo pois sulettu ne lihan ilotkaan

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huhun mukaan muumio oli ollut mukana venäläis sotilaiden juopottelussa jossa oli vodka virrannut ja muumiota tansitettu .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoitetaan VÖYREESTI, ei vöyräästi. Kantasana on rikasta tai hyvin toimeentulevaa tarkoittava sana VÖYRE, ei vöyrä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllähän toi käsi lähti viime sodan aikaan , kun saksalaiset menivät Lapin yli Norjaan opettaen mennessään kaiken ja pysähtyivät Keminmaalla tanssittamaan kirkkoherra Rungiusta railakkaasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siinä on moni seurakuntalainen saanut katsoa nälkäisenä sivusta, kun on herraa palvottu ylimystön ylemmyyden kautta. Ei se maailman napa ole ennen vanhaankaan kovin kaukana sijainnut :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko tarua sekin että käsi katkesi kun humalaiset tanssittivat papin muumiota? Muistaakseni jutussa kerrottiin tanssittajan myöhemmin menettäneen oman kätensä Jumalan rangaistuksena.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarina kertoo, että humalaiset sotilaat olisivat sota-aikana " tanssittaneet " vainajaa ja käsi olisi siinä menossa kadonnut? Liekkö sitten legendaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

35
Puheenaihe: Pitääkö dieselvero poistaa?
28
Trump puhui keskustelustaan Suomen presidentin kanssa ja kertoi, miksi Suomessa maastopalot eivät ole suuri ongelma – "Suomessa käytetään aikaa haravointiin ja siivoamiseen"
14
SDP:n Rinne tarjosi maksutonta varhaiskasvatusta lääkkeeksi lapsipulaan – naurahti vanhalle lipsahdukselleen
9
Ely-keskus odottaa uutta maakuntaa, tuoreen ylijohtajan mukaan lykkääntymisestä olisi haittaa – "Parempi, että mentäisiin suunnitelman mukaan"
9
Tutkimusrahoituksen kohtalo huolestuttaa Oulun yliopistollisen sairaalan johtoa ja tutkijoita
8
Uuden Club Teatrian avajaisia vietettiin lauantaina Limingantullissa – "Hyvä, että tämä tuli takaisin"
6
Vehviläisen virhe sai Kärpät taistelemaan – Voittomaalin iskenyt TPS-kasvatti Jasper Lindsten:” Oli ihan erilainen fiilis lähteä tähän peliin”

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Eilen Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto kommentoi eläkejärjestelmämme kestävyyttä osana laajempaa, alati heikkene... Lue lisää...
y

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.11.

Fingerpori

17.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image