Kotimaa

"Kehittyvien maiden lapset pääsevät kouluun, mutta eivät opi mitään" – "Rahaa palaa paljon, mutta mitään ei saada aikaan"

Koulutukseen erikoistuneen koulutusyhtiö Sopranon toimitusjohtaja Arto Tenhunen ja Kirkon ulkomaan avun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg esittävät, että koulutus otettaisiin Suomen kehityspolitiikan kärjeksi.
Kotimaa 16.7.2019 17:26
Hannamari Ahonen

Koulutukseen erikoistuneen kehitysyhtiön Sopranon perustajan Arto Tenhusen ja Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtajan Jouni Hembergin mukaan koulutus pitäisi ottaa Suomen kehitysavun kärjeksi, koska Suomella on osaamista saada lapset myös oppimaan koulussa.

Kehittyvien maiden aikuisista vain puolet osaa lukea kokonaisen lauseen, vaikka he ovat käyneet viisi vuotta koulua.

– Lapset pääsevät kehittyvissä maissa kouluun, mutta eivät opi mitään. Meidän fyrkat menevät ihan hukkaan, sanoo koulutukseen erikoistuneen kehitysyhtiön Sopranon perustaja ja toimitusjohtaja Arto Tenhunen.

Suomi-Areena -keskustelutapahtumassa Porissa puhunut Tenhunen on myös koulutusvientikeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja. Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hembergin mukaan YK:n vuoteen 2015 tähtäävissä vuosituhattavoitteissa keskityttiin koulutuksessa siihen, että kehittyvien maiden lapset saadaan kouluun. Laadun kehittäminen unohtui.

Syyskuussa 2015 sovittiin uusista YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, joilla ohjataan maailman kehityspolitiikkaa vuoteen 2030 saakka.

– Niissä tavoitteissa keskitytään jo koulutuksen laatuun, osaamiseen ja taitoihin, Hemberg sanoo.

Pedagogiikka on suomalainen erityistaito

Hembergin ja Tenhusen mukaan pula osaavista opettajista on kehittyvissä maissa suuri ongelma.

– Opettajia ei ole koulutettu oikein mitenkään. Joissakin kehittyvissä maissa koko pedagoginen koulutus on lakkautettu. On ajateltu, että pedagogiikka on jonninjoutavaa, että kyllähän putkimies osaa opettaa putken vääntämistä ja sillä hyvä, Tenhunen sanoo.

Tenhusen mukaan juuri pedagogiikka on suomalainen erityistaito. Tenhusen ja Hembergin mielestä koulutus pitäisikin nostaa Suomen kehityspolitiikan kärjeksi.

– Suomen kehitysapu on lähes miljardi euroa, siitä summasta noin 40 miljoonaa on koulutuksen osa eli alle viisi prosenttia. Koulutuksen osuus Suomen antamasta kehitysavusta pitäisi nostaa kymmenkertaiseksi, Tenhunen sanoo.

Suomalaista mallia ei voi suoraan viedä

Suomalainen koulutusvienti ei tarkoita sitä, että suomalainen koulumalli semmoisenaan viedään aivan erilaiseen kulttuuriin. Se ei toimi, vaan malli pitää tehdä paikallisten ihmisten kanssa sopivaksi juuri kyseiseen maahan.

Hemberg ottaa vanhan esimerkin, joka ei ollut suomalaisten toimijoiden organisoima. Eteläafrikkalaiset tulivat Suomeen ottamaan mallia opettajakoulutukseen.

– Suomalainen ideologia, että opettajilla on omaa valtaa toimia, ei sopinut eteläafrikkalaiseen systeemiin suoraan. Se aiheutti huonoja oppimistuloksia, koska siellä opettajat lähtivät vetämään ihan omia juttujaan, eivätkä menneet opetussuunnitelman mukaan kuten Suomessa, Hemberg kertoo.

– Kielikysymykset ovat olleet monissa maissa ongelma. Jos lähdetään opettamaan sellaisella kielellä, joka ei ole kansalaisten hallussa, ihmisten on vaikea oppia.

Hembergin mukaan pelkkä opettajakoulutuskaan ei riitä, vaan pitää olla hyvä työnjohto ja suunnittelu. Siksi myös rehtoreita pitää kouluttaa.

Koulutusviennissä ammatillisen koulutuksen vieminen on tärkeää.

– Kehittyvissä maissa on ollut ongelma, että on ollut valkokaulustyöttömiä, joilla ei ole osaamista käytännön työhön. Ammatillisen koulutuksen tarve on suuri.

Koulutusviennin arvo tavoite nostaa miljardiin euroon

Suomen koulutusviennin arvo on nykyisin noin 350 miljoonaa euroa. Tenhusen mukaan tavoitteena on nostaa se miljardiin euroon seuraavan kymmenen vuoden aikana.

–  Tällä hetkellä suomalaisesta koulutusviennistä ylivoimaisesti suurin osa on kirjoja ja huonekaluja. Se ei varsinaisesti vastaa sitä, mitä me alan sisällä ajattelemme koulutuksesta.

Kirkon ulkomaanavulla on 63 hanketta, mutta ne rahoitetaan suurimmaksi osaksi muualta kuin Suomesta eli rahoittajina ovat esimerkiksi YK ja Maailmanpankki.

Eritreassa ennen huonoimmat oppilaat komennettiin opettajiksi

– Opettajien arvostus on myös kehittyvissä maissa nykyisin huono. Palkkatasokin voi olla niin huono, että heidän pitää käydä toisessa työssä,Tenhunen sanoo.

Hemberg ottaa esimerkin Eritreasta, jossa Kirkon ulkomaanavulla on ollut neljä vuotta projekti.

– Kun me aloitimme, kaikkein heikoimmat oppilaat koulusta komennettiin opettajakoulutukseen, joka oli hyvin huonolaatuista. Uuden järjestelmän kautta kaikkein kovimmat opiskelijat haluavat tulla opettajakoulutukseen. Nyt opettajat voivat keskittyä omaan työhönsä, eikä heitä heitellä väliin aivan toisiin töihin.

Suomalaisia tutkintoja on voinut suorittaa kehittyvissä maissa vuoden 2018 alusta alkaen.

– Tuleva koulutusjärjestelmä Afrikassa ei voi perustua oppilaitosjärjestelmään, koska opiskelijoita on niin paljon. Tarvitaan verkko-opetusta, Hemberg sanoo.

Ei rahaa, vaan pysyvää pääomaa

Tenhunen ja Hemberg antaisivat rahan sijaan tietotaitoa eli esimerkiksi kouluttaisivat kehittyviin maihin päteviä opettajia.

– Miksi me annamme rahaa, joka menee korruptioon? Miksi annamme taloja tai autoja, jotka häviävät, jos tulee sota tai ne voivat olla pian jonkun muun hallussa?, Tenhunen kysyy.

Tenhusen mukaan koulutus on ihmiselle pysyvää pääomaa, joka ei häviä, vaikka tulisi sota tai muu katastrofi.

– Koulutuksella on vaikutusta myös siihen, että ihmiset pärjäävät omassa maassaan, eivätkä halua lähteä muualle. Koulutus vähentää siirtolaisuutta ja pakolaisvirtoja.

Molemmat koulutusviennin ammattilaiset pitävät tärkeänä varmistaa, että luonnonkatastrofin tai muun kriisin iskiessä lapset pääsevät kuukauden aikana kouluun.

– Tutkimuksien mukaan lapset palautuvat myös traumaattisesta tilanteesta paremmin, jos he pääsevät nopeasti kouluun. Vasta viiden vuoden aikana on hyväksytty, että koulutus on tärkeä osa katastrofiapua.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (31)

Afrikan maissa kielten määrä on suuri. Esimerkiksi Ghanassa sanotaan olevan toistasataa kieltä. Kuulin tämän Oulussa opiskelleelta opiskelijalta. Millä kielellä lapsille opetetaan, on tärkeää lukemisessa ja kirjoittamisessa. Ehkä englanti olisi paras.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Entisille ja nykyisille siirtomaaisännille on tärkeää vain , että työväestö (orjat) pysyy työkykyisenä. Lukutaito, kirjoitus ja matikka ei ole niinkään tärkeitä. Sopimusten ymmärtäminen, ja palkkapussin rahojen laskeminen on kyllä tärkeitä, mutta yhteiskuntia hoidetaan kuitenkin poliisivaltio periaatteella. Viranomaiset lukevat ja päättävät miten maa makaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Afrikkalaiset pitää hakea suomeen kouluun, täällä on laadukasta opetusta peruskouluissa. Pitää järjestää ilmasilta Afrikan ja suomen välille, samalla tavalla kuin aikoinaan Länsi-Berliiniin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä jos alettaisiin vuorostaan laittamaan joka vuosi tuo miljardi oman kansan lisääntymiseen ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Rahaa palaa paljon, mutta mitään ei saada aikaan". Tulikohan sohaistua ampiaispesään? Eihän virallista Afrikan kehitysapuliturgiaa sovi arvostella, vaikka tottahan tuo on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No tottakai sopii arvostella. Meillä on vapaa sana täällä. Kaikki apu niille ihmisille, jotka sen tarvitsevat!! Ja jos siis olemme ihmisiä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maslowin tarvehierarkia! Ymmärrän, että Tenhunen, Hemberg ja monet muut ovat suurella sydämellä auttamassa Afrikan lapsia koulunkäynnissä ja oppimisessa, mutta mutta.... moni muu asia pitää olla kunnossa ennenkuin lapset voivat keskittyä oppimiseen. Kehottaisin siis huolella kertaamaan Maslowin tarvehierarkian. Yritämmeko viedä Afrikkaan eurooppalaista ajatus- ja arvomaailmaa? Ehkä monessa Afrikan maassa ei arvosteta länsimaalaista tapaa käydä koulua tai länsimaista opetussuunnitelmaa sisältöineen. Lukemaan ja laskemaan toki haluavat oppia kaikki, mutta entä se muu sisältö?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mr. Maslow´n kannattaisi harkita luetun ymmärtämisen tarvetta. Eihän sinne olla viemässä länsimaista opetussuunnitelmaa sisältöineen, vaan suomalaista pedagogiikkaa eli oppia opettamisesta. Silloin oppi menisi myös ns. jakeluun. Siinä olet oikeassa, että tyhjällä vatsalla ei keskittyminen derivointiin oikein onnistu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki tämä on vain teatteria kun lännessä ei haluta myöntää, että kehitysavusta on tullut molemmissa päissä pääasiallinen elinkeino kovin monille. Tulokset saadaan näyttämään miltä senhetkinen poliittinen suhdanne eniten itseä hyödyttää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puhumattakaan siitä miten paljon meilllä on uupuneita herkkähipiäisiä opettajia ja hoitajia ketä lähettää sinne vähän toipumaan kun täällä on hirveä työolot kotimaassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos yhteisöllä ei ole sisäsyntyistä halua kouluttautua, niin voi olla melko turhaa mennä pystyttämään sitä varten mitään järjestelmää. Tuloksissa näkyy se, että järjestelmän merkitystä ei ymmärretä, ja kenties leikitään vain eräänlaista "kouluteatteria", jotta rahavirta lännestä jatkuisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen kiinnittänyt samaan asiaan huomiota. Juuri tuolta kouluteatteriltahan se opetus siellä näyttää. Koskaan ei näytetä mitään oikeaa opetusta vaan jotain yhteislaulua tms. Tai ennalta sovittu kysymys johon kaikki viittaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri niin. On opittu näyttelemään. Dramaturgia on yksinkertaista. Pääasia on, että näytelmä uppoaa sinisilmäisiin länsimaisiin, rahaa tuoviin höpsöihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saamme lapset oppimaan, mutta emme ruotsia. Siitä riippumatta paljonko aikaa tai rahaa siihen pumpataan.
Onko johtopäätös se että kyse on lähinnä tuurista..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Miksi me annamme rahaa, joka menee korruptioon? Miksi annamme taloja tai autoja, jotka häviävät, jos tulee sota tai ne voivat olla pian jonkun muun hallussa?" Hyvä havainto, viimeinkin. Onhan Afrikkaan syydetty jo muutama biljoona dollaria vuosikymmenten mittaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin kauan kuin muistan olen kuullut mantraa, Afrikan lapsilla ei ole ruokaa eikä vettä, he eivät saa käydä koulua..
Ja koko ajan sinne on lapioitu rahaa, monen sukupolven ajan.
Milloin on aiheellista kysyä missä on tulokset? Kyllä kai meillä tämän lystin kustantajilla(kin) pitäisi olla oikeus kysyä miksi mikään ei ole muuttunut?
Väkiluku on viisin kertaistunut 20 vuoden aikana. Elintaso on tietyissä paikoissa silti aivan sanoinkuvaamaton.
Kyllä kehitysapu rahojen maksamiseen voisi laittaa muutamia ehtoja.
Mutta on vaikea mennä paikan päälle muuttamaan ihmisten elämään,
jotka eivät halua muutosta..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ratkaisumme Afrikan ongelmiin on ollut monta sukupolvea täysin väärä.
Afrikan tulevaisuus on vain ja ainoastaan Afrikkalaisten itsensä käsissä.
Ihan turha tuputtaa apurahoja ja länsimaista kulttuuria ihmisille, joilla on kaikki edellytykset selviytyä olemisestaan paljon paremmin kuin me suomalaiset itse.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (31)

Uutisvirta

12:40
Pudasjärven ampumistapauksessa nostettu syytteitä taposta – oikeudenkäynti alkaa Oulun käräjäoikeudessa ensi viikolla
12:30
Poliisi pyytää havaintoja 17-vuotiaasta kadonneesta rovaniemeläistytöstä
12:17
Mörköpilvi kohoaa Kittilän ylle kerran päivässä – puolustusvoimat räjäyttää vuosittain taivaan tuuliin 25 000–30 000 kiloa vanhoja räjähteitään Tilaajille
12:06
Presidentti Niinistö sanoo puhuvansa Putinin kanssa Moskovan mielenosoituksista ja Arkangelin räjähdyksestä – kutsuu Norjan puolustuskeskusteluihin
12:03
Ranskalaispari vei hiekkaa sardinialaiselta rannalta – nyt paria uhkaa jopa kuuden vuoden vankeustuomio
11:58
Kesälomalta palaava Sipilä kertoo saaneensa työtarjouksia – "En ole antanut ymmärtää, että olisin käytettävissä"
11:31
Poliisi aloittaa keskiviikkoaamuna 24 tunnin mittaisen automaattivalvonnan – käytössä erityisesti kamera-autoja
67
Utajärveläisen Attendon hoivakodin asukkaat saivat 750 euron yllätyslaskun – "Attendo tuottaa tukipalvelut ja voi periä niistä mitä haluaa"
60
Viinaralli Virosta kiihtynyt rajusti, suurtuojat suhaavat edelleen kauemmas – "Kasvuluvut yllättävät rajuudellaan"
25
Henkilöstöpalvelualalla pulaa työntekijöistä – toimitusjohtaja Merru Tuliaran mukaan työllistämiskynnystä tulisi madaltaa
24
Orpo ikävöi vanhoja SDP:n vastuunkantajia – "Nyt on tämän vuosituhannen vasemmistolaisin hallitus"
21
Oulun kaupungin velanotto voi kasvaa tulevina vuosina – kaupunginhallitus pohtii tulevia investointeja
20
Kesälomalta palaava Sipilä kertoo saaneensa työtarjouksia – "En ole antanut ymmärtää, että olisin käytettävissä"
19
Metsästyskausi pamahtaa liikkeelle tänään – Karhuja voi kaataa reilut 300, sillä tarkoitus on "pitää karhut karhuina"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Maan itäosassa, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia kehittyy ukkoskuuroja, joiden yhteydessä esiintyy voimakkaita ukkospuuskia, yli 15 m/s.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

No, sossuja äänestäneet, miltä nyt tuntuu

Että meitä älykkäitä demareita on. Maailma on hieno paikka, kun meitä viisaita on. Tuntuu siis tosi hyvältä. Lue lisää...
On se hyvä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image