Kotimaa

Il­mas­ton­muok­kaus johtaisi narkkarin dilemmaan – "Annoksia joudutaan ottamaan jatkuvasti lisää, koska jos toiminta lopetetaan, seuraukset ovat ikäviä"

Mikael Hildén on perehtynyt ilmastokysymyksiin viimeisen 10 vuoden ajan. Hän näkee, että ilmastonmuokkauksen säännöistä pitäisi keskustella jo nyt, vaikka sitä ei vielä laajassa mitassa tehdä. KUVA: Joonas Salli
Kotimaa 5.8.2018 6:00
Ilona Koskimäki

Maapallon viilentäminen keinotekoisesti voisi aiheuttaa konflikteja. Pelisäännöistä pitäisi keskustella jo nyt, sanoo Syken ilmastoasiantuntija Mikael Hildén.

Viiniköynnös on tänä kesänä viihtynyt erityisen hyvin Mikael Hildénin mökkipihalla. Vanhan navetan aurinkoinen kiviseinä lämmittää pieniä rypäleitä, ja helteet ovat sopineet isolehtiselle kasville.

Sää on ollut viime viikkojen ykköspuheenaihe ja merkkejä ilmastonmuutoksesta tuntuu olevan kaikkialla. Viininviljelyä Suomessa, trooppisia lämpötiloja ja ukkosmyrsky, joka teki hetkeksi Raumasta Venetsian.

Hildén on Suomen ympäristökeskuksen professori ja ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja. Hän johtaa myös Strategisen Tutkimuksen Neuvoston tutkimusohjelmaa Resurssitehokas ja hiilineutraali Suomi.

Mitä hän ajattelee "käristyskupolista"?

– Yksittäisestä kesästä ei vielä voi päätellä juuri mitään, varsinkaan pohjoisella pallonpuoliskolla. Mutta ilmastonmuutoksesta tehdyt mallit indikoivat, että tämän kaltaiset olosuhteet tulevat tavanomaisimmiksi.

Viiniköynnös on tänä kesänä kukoistanut Mikael Hildénin Eurajoen-mökillä.

Hetken helpotus ei ratkaisisi koko ongelmaa

Kun poikkeukselliset sääolot yleistyvät, voi moni valtio alkaa miettiä, eikö asialle voisi tehdä mitään. Ruveta säiden herraksi.

Ilmastonmuokkaus on yksi niistä kysymyksistä, joihin 30 vuotta Sykessä töissä ollut Hildén on viime vuosina perehtynyt.

– Me harrastamme sitä parasta aikaa käyttämällä fossiilisia polttoaineita, hän sanoo vain puoliksi vitsaillen.

Ilmastonmuokkauksella tarkoitetaan yleensä sitä, että ihminen vaikuttaa ilmakehän dynamiikkaan ja sitä kautta yrittää torjua ilmastonmuutosta. Tätä tehtäisiin joko ottamalla hiilidioksidia talteen tai heijastamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen.

Eri ilmastonmuokkaustavoilla on hyvät ja huonot puolensa. Ne keinot, joilla olisi eniten vaikutusta, ovat joko erittäin kalliita, teknisesti liki mahdottomia tai niiden vaikutukset ympäristöön ovat täysin tuntemattomia.

Halpa ja riskitön ratkaisu olisi vanha kunnon puiden istuttaminen, sillä puut imevät hiilidioksidia. Ongelma vain on, että puiden kasvaminen kestää kauan ja vaatii paljon tilaa.

Auringonvaloa heijastavien rikkihiukkasten suihkutus ilmakehään taas olisi edullista ja viilentäisi ilmastoa hetkeksi, mutta voisi vaurioittaa otsonikerrosta ja aiheuttaa happosateita.

Ojasta allikkoon.

Suurin ongelma on se, että käytettiinpä mitä keinoa hyvänsä, jos ei fossiilisten polttoaineiden käyttöä samalla pyritä lopettamaan, ilmastonmuutoksen aiheuttamat muut ongelmat jäävät ratkaisematta. Lämpötila voisi laskea, mutta esimerkiksi merten happamoituminen jatkuisi.

Hetken helpotus voisi vähentää intoa hillitä kuluttamista ja kehittää päästötöntä energiantuotantoa.

– Jos tällaiseen mennään ja samalla jatketaan hiilidioksidin päästämistä ilmaan, tässä tulee ikään kuin narkkarin dilemma. Annoksia joudutaan ottamaan jatkuvasti lisää, koska jos toiminta lopetetaan, seuraukset ovat ikäviä.

Mökin kasvimaalta nousee kiviä tasaiseen tahtiin. Niistä saa tehtyä taiteellisia kasoja, jotka tosin ovat täysin luonnon ja lastenlasten armoilla.

Säännöt pitäisi laatia jo nyt

Hildén itse kiinnostui ympäristöasioista jo nuorella iällä. Hänen isänsä oli koneinsinööri, ja rakensi muun muassa jo 50-luvulla heidän mökilleen Pernajaan tuulivoimalan.

– Siihen aikaan tekniset komponentit eivät olleet kauhean luotettavia, joten mylly ei ollut enää toiminnassa, kun minä synnyin.

Äiti taas oli agronomi. Hildén lähti opiskelemaan limnologiaa eli vesitiedettä ja teki väitöskirjansa kalavarojen kestävästä käytöstä. Viimeiset 10 vuotta hän on keskittynyt ilmastokysymyksiin.

– 80-luvulla, kun ilmastonmuutoksen tutkimus alkoi Suomessa, oltiin kiinnostuneita esimerkiksi siitä, mitkä puut ja eliöt menestyvät täällä, kun ilmasto lämpenee. Nyt keskustelu painottuu ratkaisuihin: miten ilmastonmuutosta voisi torjua ja miten siihen voisi sopeutua.

Ilmastonmuokkaus herättää samanlaista huolta kuin ydinvoima. Jos aloitamme muokkaamisen nyt, jätämmekö vain omat syntimme perinnöksi tuleville sukupolville? Tai entä jos joku käyttää sitä aseena?

Yksi olennainen ero on kuitenkin se, että ydinvoiman riskit tunnetaan ja sen vaikutukset ovat paikallisia. Ilmamassat eivät noudata maiden rajoja eikä niiden peukaloinnin seurauksia tiedetä.

– Vertaisin ilmastonmuokkausta ennemminkin ydinpommikokeisiin kuin ydinvoimaan, Hildén sanoo.

Kuten ydinpommit, myös ilmastonmuokkaus aiheuttaisi luultavasti konflikteja valtioiden välille. Toiset maat hyötyisivät siitä, toiset kärsisivät. Vaikka silloin, kun yksi maa yrittää viilentää itseään ja vaikutus leviääkin toiseen maahan, jossa tulee satovahinkoja kylmyyden takia.

Siksi Hildénin mielestä keskustelua pelisäännöistä pitäisi käydä jo nyt. Olemassa oleva lainsäädäntö ei riitä, jos joku valtio päättää ryhtyä tuumasta toimeen.

Hetki voi olla lähelläkin.

– Ei ole ihan kaukaa haettua, että esimerkiksi USA:ssa kokeiltaisiin tällaista, jos maatalous olisi useana vuonna vaikeuksissa laajoilla alueilla. Sen sijaan esimerkiksi pienillä päiväntasaajan valtioilla ei ole resursseja siihen, vaikka ne kärsivät jo nyt ilmastonmuutoksesta enemmän.

Mikael Hildén

Ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja ja professori Suomen ympäristökeskuksessa.

Syntynyt 28.11.1955 Pernajassa, mutta kasvanut Espoossa.

Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti ja filosofian tohtori.

Aloitti uransa riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijana. Vietti 19-vuotiaana pari kuukautta Ranskassa Emmaus-yhteisön kommuunissa kierrätystaloudessa eläen.

Asuu Helsingissä puolisonsa kanssa, viettää kesää mökillä Eurajoella Lutan kylässä.

Harrastaa mökin kunnossapitoa, marjamehuja ja lastenlasten kanssa leikkimistä.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Vaikuttaneekohan fossiilisten polttaminen ja vanhan hiilen syytäminen ilmakehään myös radiohiilianalyysiin?

Hiilidioksidi joutuu puihin ja kasveihin, sieltä eläimiin ja ihmisiin. Aikanaan meidän luurangot tulkitaan jokunen miljoonaa vuotta vanhemmiksi, jos käytössä vielä silloin radiohiilianalyysi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muokkaus on niin syvältä, oli sitten kyse pellosta, metsäraiskiosta, mielipiteestä tai ilmastosta. Jos on tarvittavat välineet, niitä myös käytetään seurauksista välittämättä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voisin vähentää omaa co2 päästöjä jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Voisin osallistua talotyhtiön aurinkopaneelien hankintaa jos saisin siitä taloudellista hyötyä. Sähköautonkin voisin ostaa mutta bensiiniauto on halvempi. Voisin vähentää muovin käyttöä mutta ruokakaupassa lähes kaikki on pakattu muoviin, irto tomaatitkin pitää laittaa muovipussiin. Jäätelökioskilla on vain muovisia lusikoita eikä tarjolla ole puutikkuja.

Nämä ongelmat olisi helppo ratkaista muuttamalla taloutta ja verotusta niin että ekologinen vaihtoehto olisi aina halvin. Osa muoviroskasta pitäisi kieltää kokonaan koska tilalle on olemassa ekologisia vaihtoehtoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä on nähty tänä kesänä kemikaalivanoja (chemtrails) kylvettävän taivaalle.
Ilmasto muokataan sellaiseksi, ettemme enää pysty ruokaa kasvattamaan pelloilla normilajikkeilla. Tarvitaan geenimanipuloituja lajikkeita ja Monsaton myrkkyjä. Arvatenkin aika hyvään hintaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keminkaalivanat ovat samanlaista kylähullujen huuhaata kuin Reptiliaanit, HAARP, valaanrasvalla vuoratut ydinreaktorit ja Illuminati.
Pahinta on nykyisin se, että kylähullut eivät rajoitu enää oman pitäjänsä sisälle vaan pääsevät saarnaamaan omaa diipadaapaansa kaikkien korville ja luonnollisesti heikkojärkisimmät haksahtaa niihin heti ilman mitään kriittistä ajattelua tai asiaan perehtymistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paitsi että kemikaalivanat näkee jokainen joka viitsii vilkaista yläviistoon kirkkaalla ilmalla. Parhaimmillaan olen nähnyt Rantsilan seudulla aamuvarhaisella neljä kemikaalivanaa rinnakkain ja viidettä vedettiin. Etelä-Suomessa Elimäen aukeilla kemikaalivanat risteilevät hyvinkin tiheään. Aluella, mikä ei ole lentoreiteillä. Loviisan seudulla lenneltiin pimeän aikaan, ettei vanat näkyisi. Sekään ei ole lentoreittien aluetta.
HAARP on toinen todellinen kohde. Itse en ole nähnyt, mutta sen toiminta- ja rakenneselostuksia löytyy netistä. Tosin vaatii ulkomaan kielen osaamista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maapallon nykyinen kuumentaminen aiheuttaa entistä pahempia erittäin suuria konflikeja vuoren varmasti.
Kaaosta haluavat tekevät kaikkensa ilmastomuutoksen lisäämiseksi ja pahentamiseksi - Trumpin johdolla.
Sota on yksi maailman parhaista busineksistä ja samalla raunioittaa kohde alueita tappaen niilta asukkaita.
Siksi ilmastonmuutosta ei sen vastustajat halua suitsia saati estää. Ne haluavat pysyviä sotia kaikkialle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joopa joo..ei kannata uskoa kaikkea mitä lukee tästä ilmastomuutos huijauksesta.
Ei oikeastaan mitään.
Täyttä huuhaata koko touhu. Luonto hoitaa kyllä itsensä ihan kuin parhaaksi näkee.
Siihenpä ei ihmisellä ole paljoa sanomista, ja jos koettaa luonto hoitaa sitten ihmisen tieltään.
Ei se sen kummempaa ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä ei, kaikki väitetty ihmisen aiheuttama muutos on välillisten toimien kautta tapahtunutta. Jo tuosta pitää jokaisen ymmärtää ettei vastakkaiseenkaan suuntaan ole mitään suoraa tietä joten mahdollisista todellisista vaikutuksista ei todellakaan eikä kenelläkään ole mitään pienintäkään hajua. Mahdollisuudet totaaliseen töppäilyyn ovat liki sadan prosentin luokkaa. Parempi vaan sopeutua maapallon muutoksiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Euroopassa ja myös muualla on vero narkkari dileema jossa valtiot eivät voi haittaverotulojen takia vähentää co2 käyttöä. Mikäli valtiot lopettaisivat co2 pössyttelyn niin verotulot vähentyisivät ja valtiot ajautuisivat talous ongelmiin. Aurinkopaneelien tuontitulliveroilla EU rahoittaa omaa paisunutta toimintaansa jolloin tuontitulleista on vaikea luopua. Paikallinen aurinkosähkön tuotanto vähentäisi sähköverotuloja ja sähköautot vähentäisivät polttoaineveroja.

EU luoman aurinkopaneelien minimihinta järjestelmän ja tuontitullien takia aurinkopaneelien hinnat pysyvät niin korkeana että kotitalouksilla ei ole taloudellista mielenkiintoa rakentaa aurinkosähköä. EU:n pyrkiessä estämään aurinkosähkön taloudellinen hyödyntäminen niin se samalla ylläpitää sähköverotuloja. EU:ssa sähkön tuottaminen ja myynti tuottaa jäsenvaltioille noin 100-120 miljardin verotulot. Kotitalouksien tuottaessa paikallisesti aurinkosähköä niin se samalla heikentäisi energiayhtiöiden kannattavuutta ja niiden maksamia verotuloja.

Aurinkosähkö narkkari vero dileema on todellinen koska energia ja co2 verot ylläpitävät valtioiden taloutta. Suomessa erilaisten haittaverojen ja energiaverojen osuus on 10% valtion budjetista. Päivänselvää että näin merkittävää verotuloa halutaan suojella keinolla millä hyvänsä, jopa ilmastonmuutoksen uhalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinpä, se mitä ehkä ollaan aiheutettu tälle planeetalle on pientä verrattuna siihen jos tuota ilmastoa aletaan oikeasti muokkaamaan. Onneksi kenenkään rahat ei siihen riitä eikä todellisia keinoja ihmiskunnalla ole edes käytettävissä. Jos nyt vaan yritettäisi sopeutua kuten vuosimiljoonat ennen meitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitenkä maapallon lämpötila on muuttunut vuosituhansien aikana auringon aktiivisuuden funktiona?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Naurettavaa tekopyhäilyä koko ihmiskunnan tulevaisuus, koska raha ratkaisee kokoajan niin joitakin sukupolvia tämä planeetta vielä kestää ja sillä selvä. Ei tarvi olla einstein tämän tietääkseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

miten syntyvyys nousuun

100 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Eläkekatto voidaan toteuttaa esimerkiksi progressiivisen verotuksen kautta, jossa yli 1500€ eläkkeitä aletaan verottaa r... Lue lisää...
y

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.11.

Fingerpori

21.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image