HS: Pi­ka­vip­pien jät­ti­kor­ko­jen kanssa kä­rä­jil­le pää­ty­vän kan­nat­taa vaatia koh­tuul­lis­ta­mis­ta - oi­keu­det mi­tä­töi­neet korkoja

Velalliset eivät yleensä vastaa saamiinsa velkakanteisiin, vaikka se oikeudessa tehtyjen kohtuullistamisratkaisujen perusteella kannattaisi.

Myös Oulun käräjäoikeus on mitätöinyt yli 100 prosentin viivästyskorkoja.
Myös Oulun käräjäoikeus on mitätöinyt yli 100 prosentin viivästyskorkoja.

Pikavippien jättimäisten korkojen kanssa ulosottoon ja käräjille päätyvien kannattaa vastata velkakanteeseen ja vaatia korkojen kohtuullistamista.

Asiasta kirjoittava Helsingin Sanomat kertoo, että useat käräjäoikeudet ovat kohtuullistaneet tuomioissaan pikavippiyhtiöiden jopa yli sadan prosentin kohtuuttomia viivästyskorkovaatimuksia.

Tapaukset päätyvät käräjille, jos velkaa jää maksamatta ja pikavippiyhtiöt tai perintäfirmat haluavat viedä velan ulosottoon.

Kohtuullistamista vaadittava itse

HS:n mukaan on tavallista, että velalliset eivät vastaa saamiinsa velkakanteisiin, vaikka se oikeudessa tehtyjen kohtuullistamisratkaisujen perusteella kannattaisi.

Korkoja on muutettu useissa tapauksissa jopa niin, ettei viivästyskorkoa ole tarvinnut maksaa lainkaan yli viitekoron, lehti kirjoittaa.

Velallisen pitää vaatia kohtuullistamista itse. Tuomioistuimet eivät nykyisen oikeuskäytännön mukaan voi oma-aloitteisesti kohtuullistaa korkoa.

HS:n uutisen mukaan esimerkiksi Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa on ollut tapaus, jossa perintäyhtiön korkovaatimus oli 90 prosenttia noin 2 800 euron pääomasta. Alkuperäinen pikavippi oli ollut 2 000 euroa ja velan todellinen vuosikorko 132 prosenttia.

Oikeus katsoi, että vaatimus 90 prosentin viivästyskorosta oli kohtuuton ja laski sen 50 prosenttiin.

Helsingin hovioikeus taas on antanut ratkaisun, jossa yli 118 prosentin viivästyskorko katsottiin kuluttajaa kohtaan kokonaan kohtuuttomaksi. Myös Oulun ja Vantaan käräjäoikeudet ovat pitäneet näin suuria korkoja kohtuuttomina, HS kertoo.

Tuomioistuimissa on lehden mukaan ollut myös tapauksia, joissa yhtiöt ovat luopuneet korkovaatimuksistaan velallisen pidettyä niitä kohtuuttomina.

– Toisen ihmisen tietämättömyyttä on käytetty hyväksi kautta aikojen, joskus häikäilemättömästikin, HS:lle asiaa nimettömänä kommentoinut käräjätuomari toteaa.

Ilmoita asiavirheestä