Loviisan seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jens Nybondas toivoo, ettei myynnissä oleva kirkko päädy kulmakuppilaksi. Kirkon myyntiä harkitaan myös muun muassa Kokkolassa.
Useat suomalaiset seurakunnat ovat miettineet vakavasti sivukirkkojensa myymistä taloussyistä.
– Etenkin seurakuntien yhdistyessä tulee vastaan tilanteita, joissa kiinteistömassa vain kasvaa liian suureksi käyttöasteeseen suhteutettuna, kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa ei ole aikoihin myyty yhtään kirkko-statuksen omaavaa rakennusta.
Seurakunnat ovat sen sijaan realisoineet useita satoja seurakuntataloja ja pappiloita sekä kymmeniä kirkoiksi kutsuttuja, ja seurakuntalaisten kirkoiksi myös mieltämiä rakennuksia.
Kouvolassa vuonna 2014 Salmelan Taidekeskukselle myyty Vuohijärven kirkko on yksi tällainen, statukseltaan vahvistamaton kirkko. Männistön väliaikainen kirkko Kuopiossa siirtyi vuotta aiemmin katolisen kirkon omistukseen. Samoihin aikoihin seurakunnat myivät vastaavanlaisia kirkkoja myös Vantaalla, Helsingissä ja Savonlinnassa.
Kokkolassa on jo usean vuoden ajan käyty keskustelua satamakaupunginosa Ykspihlajan kirkosta luopumisesta. Viimeksi asiaa käsiteltiin alkukuusta seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa.
– Nämä ovat aina isoja ja vaikeita asioita, jotka vievät aikaa. Pelissä on paljon historiaa ja tunteita, surutyö vie oman aikansa. Meidän pitäisi kuitenkin ajatella pitemmälle, jotta seurakuntalaisten kannalta järkevään toimintaan olisi varaa myös tulevaisuudessa, hallintojohtaja Helinä Marjamaa sanoo.
Kokkolassa kirkkoneuvosto päätyi lopulta ottamaan vuoden aikalisän ja perustaa toimikunnan pohtimaan, voisiko Ykspihlajan kirkolle sittenkin löytyä käyttöä yhdessä ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Kirkkorakennukset ovat poikkeuksetta seutunsa maamerkkejä ja edustavat oman aikansa arkkitehtuuria, mikä asettaa paljon vaatimuksia kiinteistön ostoa harkitseville.
Ruonalan kirkko Kotkassa, Mutalan kirkko Joensuussa ja Valkon kirkko Loviisassa ovat parhaillaankin myynnissä kiinteistönvälittäjillä.
– Olisihan se toivottavaa, että kirkko päätyisi johonkin hyvään tarkoitukseen, eikä esimerkiksi kulmakuppilaksi, Loviisan seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jens Nybondas sanoo.
Hän toteaa kuitenkin samalla, että kiinteistön mahdollisen ostajakandidaatin ja tarjotun kauppahinnan hyväksyminen tai hyväksymättä jättäminen on seurakunnan ja kirkkohallituksen luottamushenkilöiden asia.
Kirkon kauppaaminen toiselle uskonnolliselle yhteisölle on paitsi ajatuksena ehkä lohdullinen, myös kaavoituksen kannalta helpoin ratkaisu.
– Jos kirkkoa on tarkoitus käyttää muuhun tarkoitukseen, vaatii se asemakaavan muutoksen, joka on aina vähän pitempi prosessi, kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo toteaa.
Kirkon myyminen täysin uuteen käyttöön vaatii myös rakennuksen kirkollisen statuksen purkamisen kirkkohallituksessa. Nykyisin seurakunnan kaikkien kiinteistöjen myyminen vaatii kirkkohallituksen hyväksynnän. Parhaillaan käsittelyssä olevan lakiesitys keventäisi menettelyä niin, että vain kirkkojen ja hautausmaarakennusten myyminen vaatisi jatkossa kirkkohallituksen luvan.
Myynnissä olevia kirkkoja
Mutalan kirkko, Joensuu. Rantakylän seurakunnan toiminta Mutalan kirkossa päättyi tammikuussa 2018, mutta se on ollut myynnissä pitempään. Mutalan kirkon irtaimistoa myytiin viikonloppuna huutokaupalla Joensuussa.
Ruonalan kirkko, Kotka. Kotka-Kymin seurakunnan kiinteistö on virallisesti seurakuntakeskus. Ruonalan kirkko laitettiin myyntiin joulukuussa 2013. Seurakuntayhtymä on saanut kirkosta muutaman tarjouksen, mutta hintaa on pidetty liian alhaisina.
Valkon kirkko, Loviisa. Loviisan seurakuntayhtymä päätti laittaa Valkon kirkon myyntiin joulukuussa 2017, vähäisen käytön takia. Valkon kirkossa oli parin vuosittaisen jumalanpalveluksen lisäksi kerhotoimintaa. Valkon kirkko rakennettiin merimieskirkoksi aikana, jolloin laivat viipyivät satamassa pitempiä aikoja.
