Kotimaa

"EU-jäsenyys alentaa ruuan hintaa, tuo työtä ja turvaa" - vanhoja uutisia ja videoita Suomen EU-äänestyksen ajalta

Kotimaa 12.10.2014 9:27
Kaleva

Suomessa järjestettiin lokakuussa 20 vuotta sitten neuvoa antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin.

Jäsenyysneuvotteluja edelsi kiivas keskustelu varsinkin suomalaisen maaseudun tulevaisuudesta, myös turvallisuusasioista kiisteltiin.

EU-vastustaja, kansanedustaja Paavo Väyrynen (kesk.) kommentoi Kalevassa lokakuun 4. päivä 1994, että Suomi on ajopuu EU:ssa Natoon asti. Väyrynen myönsi, että mahdollinen kriisi Venäjällä ja sen seuraukset on ainoa turvallisuuspoliittinen syy, joka puoltaa EU-jäsenyyttä. "Ei tämä riitä perusteeksi sille, että meidän pitäisi turvallisuuden vuoksi EU:hun hakeutua."

Äänestä lapsillesi tulevaisuus - kehotti puolestaan vaali-ilmoitus Kalevassa vaalipäivänä 6.10. 1994. EU-jäsenyys alentaa ruuan hintaa, tuo työtä ja luo turvaa, luvattiin. Lisäksi Suomen on mahdollisuus osallistua päätöksiin itsenäisenä, ilman painostusta miltään ilmansuunnalta, rummutti Eurooppalainen Suomi -kansanliikkeen mainos.

Kansanäänestyksessä ei ollut selkeää puoluepoliittisia jakoa, ja tavalliset äänestäjät saattoivat olla hämillään. Kaleva kertoi vaalipäivästä Yli-Iissä, jossa isännät viihtyivät mieluummin hirvimetsällä kuin äänestämässä.

Sen sijaan Kyllä-liikkeen vaalivalvojaisissa Helsingin Katajanokalla oltiin menossa tukka putkella kohti Eurooppaa. Kyllä-valvojien joukko oli niin eurooppalaista kuin olla voi. Kaleva kirjoitti: "Suomalaisia maailman kansalaisia kaikki tyynni. Joukkoon mahtui yhtälailla Alkon pääjohtaja, komissaariehdokkaaksi mainittu Ilkka Suominen kuin SAK:n mielipidevaikuttaja Matti Putkonenkin."

Myös oululaissa kapakoissa nosteltiin hillitysti maljoja kyllä EU:lle äänten voittaessa. Korot laskevat, ihmiset rupeavat sijoittamaan asuntoihin, iloittiin. Teknologikaupungin äänestystulos poikkesi muusta maakunnasta, 60 prosenttia oli EU:hun liittymisen kannalla.

Teollisuus oli liputtanut unioniiin liittymisen puolesta, joten kauan kaivattuja investointeja Suomeen odotettiin palkkioksi  liittymispäätöksestä.

Pohjois-Suomessa ei-äänet voittivat äänestyspäivänä. Pohjois-Pohjanmaalla 54 prosenttia äänesti EU:hun liittymistä vastaan, Lapissa vastaan äänesti lähes 53 prosenttia. Kainuussa EU-vastustajat keräsivät lähes 65 prosenttia äänistä.

Valtakunnallisesti 57 prosenttia äänestäjistä halusi kuitenkin Suomen liittyvän EU:hun.

Suomalaisten maanviljelijöiden raju mielenosoitus EU:hun liittymistä vastaan 21.2.1994 Ylen Elävässä arkistossa.

 

Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen 1995. Myös viihteentekijät antoivat oman panoksensa Suomen uusien EU-herrojen kouluttamiseksi: Ranualta Rysseliin -käytöskurssi vuodelta 1995 Ylen Elävässä arkistossa.

 

Lue lisää 12.10.2014 Kalevasta.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (134)

Talouden globalisointi luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, uusia työpaikkoja. EU luo puitteet taloudelle ja hyvinvoinnille, vapaalle liikkuvuudelle, sananvapaudelle ja ihmisarvoiselle elämälle. Nato on puolustusliitto, joka turvaa rauhan Euroopassa, on turvannut menestyksellisesti koko olemassaolonsa ajan.

Turun telakan tilauskirjoissa riittää, töitä vähintään seitsemäksi vuodeksi. Uudenkaupungin autotehtaalla tilanne on lähes yhtä hyvä. Risteilijätelakan mainiosta tilanteesta voidaan kiittää paljolti telakan saksalaisomistajaa Meyer Werftiä ja amerikkalaisten risteilyintoa. Uudenkaupungin autotehdas porskuttaa saksalaisen Daimlerin tilausten voimin. Daimlerin myynti vetää tällä hetkellä maailmanlaajuisesti erittäin hyvin.

Vaikka globalisaatiota pidetään tietyissä piireissä kirosanana, telakka, autotehdas ja monet muut esimerkit korostavat sitä, että globalisaatio on Suomen tapaiselle vientivetoiselle taloudelle siunaus, eikä kirous.

EU:ta moititaan usein, mutta harvemmin tuodaan esiin sen hyviä puolia. Veikkaan, että Suomessa ei rakennettaisi enää luksusristeilijöitä tai autoja, jos Suomi olisi vuoden 1994 kansanäänestyksessä päättänyt jäädä unionin ulkopuolelle. Asuntovelalliset ovat saaneet nauttia alhaisista koroista. On voinut asua ja elää paremmin.

Tavaravienti kasvoi maaliskuussa 17 prosenttia viime vuodesta, myös palvelualojen vienti vetää hyvin. Vienti on tärkeää, koska vain vientitulojen avulla Suomi voi lopettaa velkaantumisen.

Suomi on viennistä riippuvainen valtio. Suomi kuuluu maailman suurimpaan vapaakauppa-alueeseen, EU:hun. EU laajentaa Suomen markkinat 5.5 miljoonan asukkaan sisämarkkinasta 530 miljoonan asukkaan markkina-alueeksi.

Suomalaisten yritysten tuotteet ja palvelut liikkuvat EU-alueella vapaasti ilman erillisiä tullimaksuja ja ilman tavaran seisomisia tullissa tarkastuksissa. Tavaroiden seisominen pari viikkoa tullissa tarkastuksissa aiheuttaisi isoja kustannuksia. Monelle alalle tämä olisi todella kova paikka.

Myös standardit ovat yhteiset. Yhdessä EU-maassa markkinoille hyväksytty tuote kelpaa sellaisenaan (ilman kalliita ja aikaa vieviä testauksia ja hyväksymisiä). Sisämarkkinoiden ulkopuolinen maa jää kauppaneuvotteluissaan yksin. 530 miljoonan asukkaan EU:lla on kauppaneuvotteluissa voimaa jopa Kiinaan verrattuna. EU on myös portti tuotteiden viennille Yhdysvaltoihin.

EU:n parlamentti ja Kanada ovat hyväksyneet CETA-vapaakauppasopimuksen. Sopimus poistaa kaikki teollisuuden tullimaksut. Toinen helpotus liittyy tuotevaatimuksiin. Ceta voi tuoda suomalaisille yrityksille 10–20 prosentin kilpailuedun, kun tullimaksut karsitaan ja testausta helpotetaan.

Tällaisissa olosuhteissa kauppa myös käy. Suomen viennistä n. 60 % menee EU-maihin, 7.6 % Yhdysvaltoihin, Aasiaan 14.2 %, muuhun Eurooppaan 6,7 %. Suomen vienti viime vuonna oli 76 miljardia. Vienti antaa meille monille suoraan tai välillisesti työtä. Vientituloilla kustannetaan suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tänään Rauman LIdlissä iso liuta Telinekatajan duunareita. Yksikään ei puhunut suomean. Eläköön Sipilän ja Orpon työttömyys ja EU:n siunallellisuus Suomen työttömille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU:hun liittymisestä pidettiin neuvoa-antava kansanäänestys mutta ei euroon siirtymisestä. Markasta luopumisessa tehtiin perustuslain vastainen päätös, josta yhtään poliitikkoa ei ole asetettu vastuuseen. Vallassa olevat puolueet ja poliitikot voivat Suomessa tehdä melkein mitä tahansa, kun oikeuslaitokset eivät ole täysin riippumattomia vaan niiden valinnat on alistettu poliittisille päätöksille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

YYA:han liityttiin ilman kansanäänestystä. Presidenttikin on valittu kerran ilman vaaleja neuvostoliiton painostuksesta ja neuvostoliitto on sanellut jopa ministerinimitykset. Näistä ei ole ketään laitettu vastuuseen - edelleenkään!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Höpsistä jälleen.

EU-kansanäänestyksessä äänestettiin neuvotellusta liittymissopimuksesta, ei siis pelkästään jäsenyydestä kyllä/ei periaatteella. Liittymissopimukseen sisältyi Suomen liittyminen rahaliittoon, ehtona eduskunnan tekemä myönteinen päätös. Eduskunta tekikin myönteisen päätöksen rahaliitosta luvuin 151 - 43. Suomen kansa äänesti siis sen puolesta, että päätösvalta markasta luopumisesta annetaan eduskunnalle. Piste.

Perustuslain vastaisuudesta paasaavat vieläkin jyrkän linjan impivaaralaiset. Nämä jutut herättävät enää lähinnä myötähäpeää...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt on alkanut koko Eu-petoksen laajuus selvitä tälle tyhmälle kansalle. Suomesta on tullut kehitysmaa joka on konkurssissa. Toivottavasti suursota alkaa kohta itä-Euroopassa ja Eu lyödään kuten natsi-saksa 1945. Mitään ei ole opittu 70 vuodessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei se EU yksin vaan euro. Olis oltu niin kuin Ruotsi. Mutta kyllä Paavoa pidettiin pahana poikana. Mitä me millekään Saksalle mahdetaan ja samassa eurossa riiputaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen vienti on itse asiassa kehittynyt jopa Ruotsia paremmin vuoden 2009 romahduksen jälkeen.

Euro on heikentynyt viime vuodet tasaisesti kruunuun verrattuna (eli 30 % vuodesta 2011) ja antanut näin suomalaisille yrityksille suhteellista etua ruotsalaisiin kilpailijoihin verrattuna. Suomen heikkous suhteessa Ruotsiin löytyy siis muualta kuin eurosta.

Työn teettäminen Suomessa on kallistunut selvästi naapuria nopeammin hitaan talouskasvun aikana. Palkankorotukset ja veronkiristykset ovat nakertaneet yritysten kilpailukykyä. Verotus on Suomessa pahentanut velkaantumisvauhtia, kun Ruotsissa tilanne on päinvastainen. Siellä verokevennyksillä ja sääntelyn purkamisella on pystytty pitämään kustannuskehitys ja velkaantuminen hallinnassa.

Toisin kuin Suomessa, Ruotsi ei lähtenyt kasvattamaan julkisia menoja 1990-luvun pankkikriisin jälkeen entiseen tahtiin. Sen sijaan siellä havaittiin, että syömävelan ottaminen johtaa väistämättä ongelmiin, vaikka talouskasvu pysyisi siedettävällä tasolla.

Ruotsissa herättiin todellisuuteen jo 1980-luvulla, jolloin valtionvelan korkoihin hupeni pahimmillaan kolmannes verotuloista. Silloin ymmärrettiin, että paras tie terveeseen talouteen kulkee tehokkaasti toimivan markkinatalouden, alhaisemman verotuksen ja liiallisen sääntelyn purkamisen kautta. Suomessa on kuljettu täysin päinvastaiseen suuntaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuinkahan nyt kävisi jos äänestettäisiin EU:sta? Emme silloinkaan olisi menneet EU:n jos meille suomalaisille ei olisi valehdeltu. Jos olisimme kuulleet edes osan totuutta niin varmaan moni olisi äänestänyt EI olen siitä hyvilläni että jo silloin olin vastaan. Harmittaa vain kun markka meiltä vietiin, kiitos Lipposen
se ukko on siitä vastuussa ja monesta muustakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU-kannatusta mitataan säännöllisesti eurobarometrilla. EU-kannatus on pysynyt vankkana vuodesta toiseen. Jos nyt tulisi äänestys niin EU-kannattajat voittaisivat kirkkaasti 60 % kannatusluvulla eli se on sama kuin aikoinaan kansanäänestyksessä. Siitä vaan äänestämään!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistan kun yläasteella oli äänestys.Lähes kaikki äänesti EU:ta vastaan.Kaikki alaikäiset ja nyt siitä maksetaan kun silloin ei meiltä kuunneltu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samat muistelmat minulla - lukiossa vastustettiin Euroa ja EU-liittoa kovasti, mutta ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa kun oli ensimmäinen vuosi menossa. Edelleenkään en ole käynyt muissa maissa joissa Euro kelpaisi valuuttana vaikka on tullut matkusteltua. Ja nuorien pitäisi maksaa velat korkoineen jonakin päivänä - tai muuten joku tulee ja valtaa maat perintäliikkeiden kautta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse muistan parhaimpia kun eräänkin konditorian pitäjä Eurojen tullessa iski reiluna markat vaan Euroiksi. :D Hiukan meinas tulla laakia ihmisille. Toki tämä sitten muunsi nuo hinnat appaut oikeaan tovin jälkeen kun kauppa hiukan tyssäs. Nykysellään taitaa 30mk siilikakku kustantaa yli 30€...

toki tämä asteen ohi aiheesta, mutta ilmaistava oli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ennen sain 0.5 litran limsapullon 8eurolla - euron tultua maksoi 2,5euroa joka on noin 15 markkaa... Suklaalevyt on olleet heti euron tultua sen 2,3 euroa (noin 13,8 markkaa) kun 10 markalla sai levyn vielä ennen kuin Euroon oli aivan pakko siirtyä. Jännästi ne hinnat heti pompsahti kun Euro tuli pakolliseksi ja markka hävitettiin vaikka luvattiin hintojen laskua. Ajattelivat varmaan ettei kukaan huomaa laskea todellista hintaa vaan katsovat pelkkiä numeroita ilman mitään muutoksia. Ja siis nuo eurohinnat joita luettelin tuli käyttöön heti kun Euro tuli pakolliseksi joten inflaatio tuskin noin kovasti pomppasi samaan aikaan "sattumalta".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannatan EU-jäsenyyttä 100% enkä kannata ainakaan natoon liittymistä.... enkä ole ollut sitä mieltä missään vaiheessa. :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikäs se äänestys prosentti oli silloin ja mikä oli tulos, kuinka isolla marginaalilla Suomi möi sielunsa paholaiselle ja vielä erittäin huonolla diilillä, yleensä jos sielu myydään se vaihdetaan menestykseen, valtaan ja rahaan. Mihin meidän sielu vaihtui? Onko EU:sta tullut yhtään hyvää? Luettelkaas tähän alle jos tulee mieleen... sit ku ollaan tyhjää tuijotettu muutama päivä voidaanki alkaa listaa niitä EU lupauksia jotka meni vituilleen!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitäs jos ihan itse perehtyisit asiaan. Tietoa on vaikka kuinka paljon. Alioita vaikka Tullin vientitilastoista. Suomen vienti EU-maihin on 60 %. Tästä saatavilla rahoilla kustannamme sinunkin sossumaksut!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oli taas Väyrynen niin oikeassa kuin olla voi. Ukko on arvannut asiat jo 20 vuotta sitten. Mutta sille vaan nauretaan ja äänestetään Stubbia ja kataista

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei Paavon tarvinnut arvata. Tuolloi MEPpinä Brysselistä käsin toimiessaan Paavo näki varmasti koko byrokratian laajuuden ja kustannuspohjan. Pohjaton kaivo. Ois pitäny keminmaan viisasta uskoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (134)

Uutisvirta

23.1.
Ruotsin sprinttitykin takareidessä repeämä – MM-kisat jäävät todennäköisesti väliin
23.1.
Norjan poliisi: Viimeisen lumivyöryn suomalaisuhrin etsinnät lopetetaan – "Valitettavasti on odotettava nyt kevättä"
23.1.
Oppositiojohtaja julistautui Venezuelan presidentiksi – Trump tunnusti uuden johtajan vain minuuteissa
23.1.
Kapinaryhmä ehdottaa brexitin siirtämistä vuoden loppuun – May tiukkana: "Ei ratkaise mitään"
23.1.
Pieni vauva jäi pakkasella autoon Iskon Nesteellä – äiti oli tankkaamassa ovien napsahtaessa lukkoon, palokunta ja hinauspalvelu hätiin
23.1.
Hailuodon jäätie työn alla, avaamiseen vaadittavasta jään paksuudesta puuttuu vielä kymmenisen senttiä
23.1.
Meiju Suvas kasvoi Frederikin taustalaulajasta lavatähdeksi – "Minun tekisi mieli sanoa, että opin Frederikiltä, mitä ei pidä tehdä"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Pakkasvaroitus: Maan itä- ja pohjoisosassa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia esiintyy lähivuorokauden aikana kireää pakkasta.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Eläkeläiset töissä

Eli rahan perässä olet elämäsi juossut. Oletko osannut nauttia elämästä, Oikeasti? Minä kunnioitan ihmisiä jotka jäävät... Lue lisää...
Raukka

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image