Suomessa järjestettiin lokakuussa 20 vuotta sitten neuvoa antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin.
Jäsenyysneuvotteluja edelsi kiivas keskustelu varsinkin suomalaisen maaseudun tulevaisuudesta, myös turvallisuusasioista kiisteltiin.
EU-vastustaja, kansanedustaja Paavo Väyrynen (kesk.) kommentoi Kalevassa lokakuun 4. päivä 1994, että Suomi on ajopuu EU:ssa Natoon asti. Väyrynen myönsi, että mahdollinen kriisi Venäjällä ja sen seuraukset on ainoa turvallisuuspoliittinen syy, joka puoltaa EU-jäsenyyttä. "Ei tämä riitä perusteeksi sille, että meidän pitäisi turvallisuuden vuoksi EU:hun hakeutua."
Äänestä lapsillesi tulevaisuus - kehotti puolestaan vaali-ilmoitus Kalevassa vaalipäivänä 6.10. 1994. EU-jäsenyys alentaa ruuan hintaa, tuo työtä ja luo turvaa, luvattiin. Lisäksi Suomen on mahdollisuus osallistua päätöksiin itsenäisenä, ilman painostusta miltään ilmansuunnalta, rummutti Eurooppalainen Suomi -kansanliikkeen mainos.
Kansanäänestyksessä ei ollut selkeää puoluepoliittisia jakoa, ja tavalliset äänestäjät saattoivat olla hämillään. Kaleva kertoi vaalipäivästä Yli-Iissä, jossa isännät viihtyivät mieluummin hirvimetsällä kuin äänestämässä.
Sen sijaan Kyllä-liikkeen vaalivalvojaisissa Helsingin Katajanokalla oltiin menossa tukka putkella kohti Eurooppaa. Kyllä-valvojien joukko oli niin eurooppalaista kuin olla voi. Kaleva kirjoitti: "Suomalaisia maailman kansalaisia kaikki tyynni. Joukkoon mahtui yhtälailla Alkon pääjohtaja, komissaariehdokkaaksi mainittu Ilkka Suominen kuin SAK:n mielipidevaikuttaja Matti Putkonenkin."
Myös oululaissa kapakoissa nosteltiin hillitysti maljoja kyllä EU:lle äänten voittaessa. Korot laskevat, ihmiset rupeavat sijoittamaan asuntoihin, iloittiin. Teknologikaupungin äänestystulos poikkesi muusta maakunnasta, 60 prosenttia oli EU:hun liittymisen kannalla.
Teollisuus oli liputtanut unioniiin liittymisen puolesta, joten kauan kaivattuja investointeja Suomeen odotettiin palkkioksi liittymispäätöksestä.
Pohjois-Suomessa ei-äänet voittivat äänestyspäivänä. Pohjois-Pohjanmaalla 54 prosenttia äänesti EU:hun liittymistä vastaan, Lapissa vastaan äänesti lähes 53 prosenttia. Kainuussa EU-vastustajat keräsivät lähes 65 prosenttia äänistä.
Valtakunnallisesti 57 prosenttia äänestäjistä halusi kuitenkin Suomen liittyvän EU:hun.
Suomalaisten maanviljelijöiden raju mielenosoitus EU:hun liittymistä vastaan 21.2.1994 Ylen Elävässä arkistossa.
Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen 1995. Myös viihteentekijät antoivat oman panoksensa Suomen uusien EU-herrojen kouluttamiseksi: Ranualta Rysseliin -käytöskurssi vuodelta 1995 Ylen Elävässä arkistossa.
