Kotimaa

Eläimet saavat uusia nimiä

_
Kotimaa 22.11.2005 0:00
Pekka Rahko
Kymmenet tuhannet eläinlajit ovat saamassa suomenkielisen nimen. Luonnontieteilijöiden ja -harrastajien suururakan tavoitteena on luoda suomenkieliset nimet maailman kaikille selkärankaislajeille, -suvuille ja -heimoille. Siis nisäkkäille, linnuille, kaloille, matelijoille ja sammakkoeläimille.

Samalla nisäkkäiden nimistötoimikunta aikoo muuttaa muutaman tunnetun eläimen nimen.

Täydellisiä nimistöjä tarvitsevat harrastajat ja tutkijat, kääntäjät ja tiedotusvälineet.

"On huomattu, että koko luonnonharrastuksemme voi sitä paremmin, mitä enemmän koko maailman lajiston nimiä on suomen kielellä käytettävissä", Luonnontieteellisen keskusmuseon professori Risto A. Väisänen mainitsee. "Ja on nimistä suuri yleisökin kiinnostunut."

Ulkomailla on myös kansainvälisiä nimistötietokantoja, joihin suomenkielisetkin nimet otetaan ilolla vastaan. "Esimerkiksi linnuista on tekeillä tietokanta, johon tulee nimet 40:llä kielellä", Väisänen tietää.



Lyhyttä
ja kuvaavaa


Suomalaisten nimien tulisi olla oikeakielisiä, suhteellisen lyhyitä ja kuvaavia.

"Mitä eksoottisempi eläinryhmä, sitä hankalampaa nimeäminen on. Kun on joukko samannäköisiä lajeja, joista tiedetään hyvin vähän, kuvaavan nimen keksiminen voi olla vaikeaa", Väisänen kertoo.

Nimistön tulisi myös olla ajan tasalla eläinten sukulaisuussuhteita selvittävien tutkimusten kanssa.

"Kaikissa nimistötöissä on se periaate, että otetaan yleisesti maailmalla hyväksytty käsikirja, missä ovat lajien tieteelliset nimet ja siitä lähdetään nimeämistyöhön", Väisänen opastaa.

Nisäkkäiden nimistötoimikunnan jäsen professori Heikki Henttonen tiivistää nimeämisessä olevan kaksi pääsääntöä. "Nimet kertovat joko maantieteellisestä levinneisyydestä tai lajin ulkonäöstä.

"Englanninkielisissä lajinimissä yleisiä henkilönimiä ei Suomessa käytetä.



Maamyyrästä
kontiainen


Nisäkäsnimistö on Henttosen mukaan liki valmis. Suomessa esiintyvien nisäkäslajien nykyiset nimet tulevat pääpiirtein pysymään ennallaan.

Hirvieläimiin kuitenkin ehdotetaan monia muutoksia: kuusipeurasta tulisi täpläpeura, saksanhirvestä isopeura ja valkohäntäpeurasta valkohäntäkauris.

Maamyyrä, joka ei ole sukua pelto- tai metsämyyrälle, esiintyy jo joissakin kirjoissa kontiaisena. Henttonen kertoo kontiaisen kuuluvan hyönteissyöjien lahkoon siilin ja päästäisten kanssa. Se syö kastematoja eikä tuhoa puutarhakasveja peltomyyrän tavoin.

Nisäkäsryhmille on myös keksitty uudissanoja, muun muassa sukulaisuussuhteiden mukaan väärin nimetyille ryhmille.

"Esimerkiksi taskurotat ja hyppyrotat eivät ole sukua tavalliselle rotalle", professori Henttonen mainitsee ja lupaa, että näihinkin nimiin saadaan ryhtiä.

Vakiintuneiden nimien muuttaminen ei aina onnistu ilman eripuraa.

"Nisäkästoimikunta aikoo saattaa ehdotuksensa yleisen keskustelun aiheeksi keskusmuseon tietoverkossa ja voihan olla, että vanhat nimet katsotaan niin vakiintuneiksi, ettei niitä katsota aiheelliseksi muuttaa", Väisänen toteaa.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi iltayöllä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image