Edesmenneeseen Neuvostoliiton johtajaan Leonid Brezhneviin on Suomessa liitetty usein negatiivisia asioita, arvelee valtiotieteen tohtori Jukka Seppinen. Hänen mielestään Suomessa on ollut vallalla turhan yksipuolinen Brezhnev-kuva.
"Saattaa olla, että tuota kuvaa pitäisi hieman oikoa. Brezhnev voi olla mainettaan parempi suurvallan johtaja Suomen osalta. Kun pantiin asioita tiukoille, löytyi monesti vaihtoehto pahimmalle vaihtoehdolle. Muistakin lähteistä olen saanut viitteitä, että Brezhnev valikoitui ykkösjohtajaksi juuri jouston vuoksi", ulkoasianministeriön virkamiehenä toiminut Seppinen toteaa.
Kielteiseen kuvaan vaikuttivat Seppisen mukaan "kaikki isot pahat asiat" Tshekkoslovakian miehityksestä Brezhnev-oppiin. Brezhnevin johtajanominaisuuksissa joustonvara tuli esiin monissa Suomea koskevissa ulkopoliittisissa asioissa.
"Tämä oli vaihtoehto sille, mitä Neuvostoliiton Suomen suurlähettiläs Vladimir Stepanov ajoi. Hän oli luonteeltaan usein töksähtelevä ja röyhkeä. Stepanov ei heijastunut suoraan todellisuutta Kremlin huipulla. Täällä uskottiin Stepanovin aukottomaan mandaattiin."
Puolueettomuus korostui
Vuoden 1977 alussa Suomessa käytiin neuvotteluja pääministeri Aleksei Kosyginin Suomen-vierailusta. Neuvottelutilaisuuksia oli useita, eräs niistä sai vakavia sävyjä Vladimir Stepanovin puolueettomuuskannanoton vuoksi.
"Nyt täytyy lopettaa tämä Suomen puolueettomuusmaininta", oli Stepanov paukauttanut Paul Jyrkänkallion johtaman valtuuskunnan kuullen. Valtuuskuntaan kuuluivat Seppisen lisäksi muun muassa ulkoasianministeriön silloinen alivaltiosihteeri Jaakko Iloniemi, Kaarlo Yrjö-Koskinen ja Jaakko Blomberg.
"Stepanovin lausahdus oli iso ja vakava asia, mutta se torjuttiin tietysti"; Seppinen kertoo.
Stepanov ei toiminut kuitenkaan yksin. Jukka Seppinen arvelee, että Suomen puolueettomuuden alasajon taustavaikuttajana olisi ollut Aleksei Kosygin.
"Useiden lähteiden mukaan Kosygin vaati puolueettomuusmaininnan profiilin laskua. Hän oli maininnut joissakin yhteyksissä, että Suomessa esiintyy puolueettomuuden ylikorostamista. Suomessa toki tiedettiin, että puolueettomuuden korostaminen on pahasta. Urho Kekkonenkin sanoi joskus, että puolueettomuudella ei tule elämöidä."
Breznev ratkaisun tekijä
Seppisen mielestä Stepanovin sanomiset ovat täysin linjassa hänestä vallalla olevaan kuvaan Suomen syöjänä ja vallankumouksen suunnittelijana. "Juhani Suomi esimerkiksi on kirjoittanut, että kenellekään ei tullut mieleen, että Stepanovin mandaatti olisi ollut puutteellinen. Itse en pitänyt Stepanovin sanomisia minään jumalan sanana, vaan kyseenalaistin ne."
Jukka Seppinen näkemyksen mukaan Stepanov oli Suomen syöjä, mutta Leonid Brezhneville Suomen puolueettomuus taivuttelujen jälkeen sopi. Kekkosen vieraillessa Moskovassa toukokuun jälkipuolella vuonna 1977 Brezhnev tunnusti Kekkosen länsimaiseksi valtionpäämieheksi, jota velvoitti yya-sopimus.
"Hän seurasi poikkeuksellisen paljon SKP:n asioita 1970-luvulla ja jätti aina itselleen vaihtoehdon, jotta voisi tehdä myös toisenlaisia päätöksiä."
