Kotimaa

Avo­hak­kuu­kiel­to veisi pääosan Met­sä­hal­li­tuk­sen tuloista – Se ei ole kuitenkaan luopumassa kiistellyistä hakkuista

Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen (oik.) ja luontopalvelujohtaja Timo Tanninen lupaavat, että toiminnassa paneudutaan aiempaa voimallisemmin ilmastonmuutoksen huomioimiseen ja monimuotoisuuden köyhtymisen ehkäisemiseen. KUVA: Joel Maisalmi
Kotimaa 17.1.2019 20:30
Pekka Mauno

Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen sanoo ymmärtävänsä kritiikkiä, mikä kohdistuu avohakkuun tuomaan maisemanmuutokseen ja sen jättämään liikkumista haittaavien hakkuutähteiden määrään. 160-vuotias valtion liikelaitos ei ole kuitenkaan luopumassa avohakkuista.

Jos Metsähallitus luopuisi avohakkuista, eikä sitä korvattaisi lisäämällä kokonaishakkuualaa, liiketuloksesta katoaisi kaksikolmasosaa.

– Talousvaikutus valtion kassaan putoaisi noin kolmannekseen nykyisestä, sanoo pääjohtaja Pentti Hyttinen.

Metsähallitus tuloutti valtiolle 93 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Eduskuntaan päätyi viime syksynä kansalaisaloite, jossa esitetään Metsähallituksen luopuvan avohakkuista. Aloite keräsi 50 000 allekirjoitusta, mikä riitti aloitteen saamiseen eduskunnan käsittelyyn.

Hyttinen sanoo ymmärtävänsä kritiikkiä, mikä kohdistuu avohakkuun tuomaan maisemanmuutokseen ja sen jättämään liikkumista haittaavien hakkuutähteiden määrään.

– Olemme miettineet, voitaisiinko hakkuutähteet esimerkiksi hakettaa, jolloin ne eivät haittaisi liikkumista, sanoo Hyttinen.

15 eri hakkuutapaa

Metsähallitus ei ole kuitenkaan luopumassa avohakkuista.

– Se on tietyillä kasvupaikoilla paras keino metsän uudistamiseen. Metsähallituksella on käytössään 15 eri hakkuutapaa ja avohakkuuta toteutetaan vain pienellä osalla hakkuupinta-alasta, Hyttinen sanoo.

Avohakkuuta tehdään 18 000 hehtaarilla, kun vuosittain Metsähallituksen puunhankinta kohdistuu noin 75 000 hehtaarin pinta-alalle. Avohakkuista saatava hakkuukertymä on tukkivoittoista, joten sen rahallinen arvo on noin yli puolet Metsähallituksen metsätalouden bruttotuloista.

– Avohakkuukielto kohtelisi eri alueita eri tavoin. Siellä, missä valtion metsiä on paljon, vaikutukset koko puunjalostusketjuun olisivat suuret. Metsähallituksen puunkorjuusta lähtevän jalostusketjun kansantalousvaikutukset ovat noin kaksi miljardia euroa, sanoo Hyttinen.

Juhlavuosi paineiden keskellä

Tänä vuonna 160-vuotisjuhlavuottaan viettävä valtion maa- ja vesialueita hallitseva liikelaitos on monenlaisten paineiden keskellä.

Hakkuiden ohella paineita aiheuttaa muun muassa Metsähallituksen hoitamien luontopalvelujen eli kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden hoidon rahoitus. Se tapahtuu valtion budjetin kautta.

Metsähallitus on laskenut, että retkeily- ja opastusvarustuksen korjausvelka on kasvanut jo 40 miljoonaan euroon. Se tarkoittaa rapistuvia autiotupia ja lahoavia pitkospuita, taukopaikkojen polttopuuhuollon ja retkeilijöiden täyttämien roskapönttöjen tyhjennysvälien harvenemista

Luontopalvelujen johtaja Timo Tanninen sanoo, että rahaa tarvittaisiin vuositasolla 37 miljoonaa euroa, jos kovassa suosiokasvussa olevien kansallispuistojen palvelutaso halutaan ylläpitää edes nykyisellään. Tämä määrä rahaa on ollut viimeksi 2016.

Valtion budjetin 2020-22 kehyksessä tarkoitusta varten on vuositasolla vain 29 miljoonaa.

– Kansallispuistojen kävijöiltä tulee jo palautetta, että tulipaikat ja rakenteet ovat rapistuneet. Tilanteen korjaaminen edellyttää selkeää tasokorotusta rahoihin.

Kansallispuistot valtavan suosittuja

Kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet viime vuosina kovassa kasvussa. Eri puolilla maata sijaitsevissa 40 kansallispuistossa kirjattiin vuonna 2017 yli 3,1 miljoonaa käyntiä. Suurimmissa kansallispuistoissa on vuosittain 100 000-500 000:een kävijää. Pienimmissä kävijämäärät jäävät 8 000–20 000:een

– Joudumme panostamaan niukkoja varoja suosituimpiin kansallispuistoihin. Pienempien kävijämäärien kansallispuistojen ja muiden käyntikohteiden ylläpito heikkenee, sanoo Tanninen.

Rahoitusaukkoa on yritetty paikata muun muassa myymällä ja vuokraamalla luontokeskuksia. Siinä onkin jossain määrin onnistuttu. Muutamat luontokeskukset ovat nykyään yrittäjävetoisia.

Hankerahoitusta ja muuta ulkopuolista rahoitusta haetaan myös aktiivisesti, mutta kansallispuistot eivät ole muuttumassa maksullisiksi.

– Eduskunta edellytti metsähallituslain säätämisen yhteydessä, että retkeilypalvelujen on oltava kansalaisille ilmaisia. Me voimme ottaa lahjoituksia vastaan, mutta emme voi itse ryhtyä aktiiviseksi käyntirahoituksen keräämisessä, sanoo Timo Tanninen.

12 miljoonaa hehtaaria

Metsähallitus hoitaa ja hallinnoi valtion 12 miljoonan hehtaarin suuruisia maa- ja vesialueita.

Osa sen tehtävistä on liiketoimintaa. Julkisina hallintotehtävinä se huolehtii muun muassa kansallispuistoista ja muista luonnonsuojelualueista. Niiden ylläpito rahoitetaan pääasiassa valtion budjetista.

Liiketoiminnan pääosan muodostaa metsätalouden harjoittaminen valtion metsissä. Sen liikevaihto on noin 300 miljoonaa euroa.

Vähäisemmässä määrin Metsähallitus tekee metsätila- ja tonttikauppaa sekä maa-alueiden vuokrausta muun muassa tuulivoimahankkeisiin.

Metsähallituksen liikevaihto oli 319 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Metsähallitus tuloutti valtion kassaan 93 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Metsähallituksen henkilöstön määrä oli vuonna 2017 henkilötyövuosina 1 285, mistä likimain puolet, 594 henkilötyövuotta tehtiin metsätaloudessa.

Metsähallitus täyttää tänä vuonna 160 vuotta.

MAINOS

Kommentoi

"Jos Metsähallitus luopuisi avohakkuista, eikä sitä korvattaisi lisäämällä kokonaishakkuualaa, liiketuloksesta katoaisi KAKSIKOLMASOSAA."

Ja heti perään sama mies toteaa: "Avohakkuista saatava hakkuukertymä on tukkivoittoista, joten sen rahallinen arvo on NOIN PUOLET Metsähallituksen metsätalouden bruttotuloista."

Eikö tässä ole ristiriita? Onko arvo kaksi kolmasosaa vai yli puolet?

Onko liiketuloksen menetys laskettu niin, että avohakkuiden tilalle ei tulisi minkäänlaista hakkuuta, vai niin, että avohakkuiden tilalle tulisi luontoystävällisempiä hakkuumenetelmiä? Taitaa metsähallituksen pääjohtaja taas veistellä omiaan. Miten luotettavia nuo laskelmat ylipäätään ovat?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ammatikseen metsiä hoitavana täytyy ihmetellä tätä meuhkaamisen määrää avohakkuista. Vaihtoehtoja on ja niitä myös käytetään. Itse omistan metsää ja toimin yrittäjä metsurina. Taloni vieressä on myös metsähallituksen n.10 ha avohakkuu alue. En näe avohakkuita ongelmana kunhan uudistamiset hoidetaan asianmukaisesti ja nopeasti , tässä on selkeästi parantamisen varaa. En näe missään mielipide kirjoituksia hoitamattomista taimikoista, tämä on suurin ongelma! Ryteiköt eivät kasva. Jos Suomen taimikot ja nuoret metsät laitettaisiin kuntoon niin metsien kasvu lisääntyisi ja paljon!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valtion metsien hakkuiden tulot pitäisi tilittää kunnille, joiden alueella metsät ovat. Kunnille myös päätäntävalta, kuinka metsiä hakataan. Metsissä on luontoarvoja, jotka tuovat elämänlaatua ja matkailutuloja, puhutaan kestävästä kehityksestä. Ei voi pantata valtion metsiä ja vesistöjä yhdelle elinkeinolle, esimerkkinä Metsähallituksen puunhankinta teollisuudelle ja Kemijoen vesivoimalat. Avohakatut valtion metsät ovat paikoin läpipääsemä ttömiä viidakoita, ei ole poroille syötävää eikä hirville, eikä yhtään maalintua. Hullua touhua, metsien avohakkuut ja soiden ojitus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se että valtaosa kansasta on jotain mieltä ei tarkoita että kansa olisi kyseisessä asiassa oikeassa. Hyvä esimerkki tästä on avohakkuut, joka todellakin ainoa oikea tapa isolle osalle metsäkuvioista. Jatkuva kasvatus sopii oikeastaan ainoastaan rehevälle paikalle koivikolle jonka alle kuusi tulee itsestää alikasvoksena ja josta koivut voidaan myöhemmin poimia pois ja jättää kuuset kasvamaan.

Eniten asiasta möykkäävät unohtavat myös että avohakkuuaukko on aukko ainoastaan hetken. 10 vuoden kuluttua taimikko on jo hyvässä kasvuvaiheessa. Lisäksi hoidettu nuori kasvatusmetsä sitoo hiiltä huomattavasti paremmin kuin vanha metsä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun ei ammattitaito riitä muuhun kuin sileäksi hakkaamiseen. Tälle nyky meiniggille nauretaan muutaman sukupolven jälkeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuosta paljastui tavallaan se, että Metsähallituksen mailla malli on koko pinta-alan avohakkuu. Sen voi maastossa nähdä satojen tai tuhansien hehtaarien aukkoina, jotka ovat toki laissa kiellettyjä, mutta Metsähallituksen mukaan koostuvat lukuisista vieri viereen 'sattuneista' normin mukaisista aukoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Avohakkuut on lopetettava. Tämä maa on suomalaisten maa, ei metsähallituksen rahasampo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt eisaa kaataa mettiä, koska meillä on se tilanne, kun napajäät sulaa, ei ole muuta turvaa, puut juovat vettä, eikä heti tule niitä vesiongelmia. Suomi on ollut joskus veden alla sitäkö halutaan nyt. Silloin ei ollut puita. Kun napajäät alkoivat jäätymään, saatiin maatakin näkyviin ja puut alkoi kasvamaan, nyt ne ovat elinehtomme, että meillä yleensä on maata. Kaikki maa alkaa suostumaan, kun vesi ei mene minnekään. Toivottavasti luonto pitää puolensa ja puut saa jäädä metsiin, jos ei sitten myrskyt niitä kaatele. Asfaltit pitäisi laissa kieltää, maa ei pääse hengittämään ja saadaan tulevaisuudessa maanjäristyksiä. Niin menivät muinaiset kaupungitkin meren pohjaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä on huomattu että avohakkuita ole lopetettu eikä lopettamassa; kansallispuistoijen lähellä olevat retkimaastotkin on kuin pommin jäljiltä. Ei tee mieli tuollaisissa kansallispuistoissa vierailla kun jo saapuessa joudut katsomaan valtavia avohakkuita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä jos avohakkuu kielto astuu voimaan. Metsissä on muutakin arvokasta kuin vain raha. Tällä hetkellä tilanne on valtion metsissä järkyttävä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Osa Lapistakin on muuttunut puuta tuottavaksi seuduksi Metsähallituksen, hiukan radikaalienkin toimien jälkeen. Entiset jatkuvan kasvatuksen tyyppiset, määrämittahakkuin käsitellyt alueet ovat tuottamassa uutta kasvua liki eteläisemmän Suomen potentiaalilla. Olen useamman vuosikymmenen päässyt seuraamaan tätä mm. Sallan- Savukosken suunnalla tapahtunutta kasvun ihmettä. Nuo rääseiköiksi muuttuneet ja kunttaantuneet, osin soistuneet maat on saatu tuottamaan puustoa koko seutukunnan hyväksi. Onko se sitten paha asia, voi vain kysyä ja miettiä sen kysyjän arvomaailmaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

7:00
Muistatko sähäkät kasarikikkarat? Permanentit tekivät taas paluun, mutta moni asia on nyt toisin, sanovat kampaajakonkarit Tilaajille
7:00
Suomen viimeaikaista jätepolitiikkaa ja -lainsäädäntöä ei voi pitää onnistuneena Lukijalta
7:00
Suomen Yrittäjien kysely: Enemmistö lisäisi paikallista sopimista työpaikalla –  "Matala työllisyysaste on suurin köyhyyden syy ja hyvinvoinnin uhka"
7:00
Muhoslaisen Benjam Myllyselän oppilaat haastoivat maailman johtajat ilmastoasioista jo vuosikymmeniä sitten – "Mitä suurempi viskaali, sen paremmin ne ottavat lasten yhteydenotot huomioon" Tilaajille
7:00
Valmennuskursseja markkinoidaan pian jo yläkoululaisille – yksityisopetus lisääntyy, mutta aasialainen pikkulasten koulutus on vielä kaukana Tilaajille
6:22
Yön uutiskooste – Savon Sanomat: Siilinjärvi vaatii Attendolta selvitystä kuuden vanhuksen kuolemasta
6:00
Vanhuksen väkivaltaisuuteen vastataan osaamisella – taitava hoitaja osaa lukea muistisairaan käytöstä ja ennakoida tilanteita Lukijalta
17
Analyysi: Politiikasta vetäytyvä Anne Berner on yhden kauden tuulettaja – keskustaryhmästä lähtee jälleen yksi edustaja pois vapaaehtoisesti
8
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
7
Suomen Yrittäjien kysely: Enemmistö lisäisi paikallista sopimista työpaikalla –  "Matala työllisyysaste on suurin köyhyyden syy ja hyvinvoinnin uhka"
5
Kiimingin Jokirannan koulukaava etenee, lukion ja kirjaston rakennukset osoitetaan suojeltaviksi
4
Raahen Laivan kultakaivoksella alkamassa yt-neuvottelut, neuvottelujen piirissä alle 50 henkilöä
3
Oulussa laaditaan teemayleiskaava kulttuuriympäristöille
3
Ministeriöiden työryhmä haluaa yhdistää kuntatyöntekijöiden ja yksityisillä työskentelevien eläkkeet yhteen järjestelmään

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa sekä Pudasjärven, Kuusamon ja Taivalkosken kuntia pohjoisen ja luoteen välinen tuuli on voimakasta aamupäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on huono maan länsiosassa sekä Kymenlaakson maakunnassa tienpintojen jäätymisen vuoksi. Ajokeli on huono aluksi Lapin maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo jäätävän tihkusateen ja lumisateen vuoksi. Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suomalaiset SS-sotilaat

254 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Vuokralla asumisen helppous

Töistä hautaan, no kukin tavallaan. Lue lisää...
Kx

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image