Kotimaa

Avo­hak­kuu­kiel­to veisi pääosan Met­sä­hal­li­tuk­sen tuloista – Se ei ole kuitenkaan luopumassa kiistellyistä hakkuista

Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen (oik.) ja luontopalvelujohtaja Timo Tanninen lupaavat, että toiminnassa paneudutaan aiempaa voimallisemmin ilmastonmuutoksen huomioimiseen ja monimuotoisuuden köyhtymisen ehkäisemiseen. KUVA: Joel Maisalmi
Kotimaa 17.1.2019 20:30
Pekka Mauno

Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen sanoo ymmärtävänsä kritiikkiä, mikä kohdistuu avohakkuun tuomaan maisemanmuutokseen ja sen jättämään liikkumista haittaavien hakkuutähteiden määrään. 160-vuotias valtion liikelaitos ei ole kuitenkaan luopumassa avohakkuista.

Jos Metsähallitus luopuisi avohakkuista, eikä sitä korvattaisi lisäämällä kokonaishakkuualaa, liiketuloksesta katoaisi kaksikolmasosaa.

– Talousvaikutus valtion kassaan putoaisi noin kolmannekseen nykyisestä, sanoo pääjohtaja Pentti Hyttinen.

Metsähallitus tuloutti valtiolle 93 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Eduskuntaan päätyi viime syksynä kansalaisaloite, jossa esitetään Metsähallituksen luopuvan avohakkuista. Aloite keräsi 50 000 allekirjoitusta, mikä riitti aloitteen saamiseen eduskunnan käsittelyyn.

Hyttinen sanoo ymmärtävänsä kritiikkiä, mikä kohdistuu avohakkuun tuomaan maisemanmuutokseen ja sen jättämään liikkumista haittaavien hakkuutähteiden määrään.

– Olemme miettineet, voitaisiinko hakkuutähteet esimerkiksi hakettaa, jolloin ne eivät haittaisi liikkumista, sanoo Hyttinen.

15 eri hakkuutapaa

Metsähallitus ei ole kuitenkaan luopumassa avohakkuista.

– Se on tietyillä kasvupaikoilla paras keino metsän uudistamiseen. Metsähallituksella on käytössään 15 eri hakkuutapaa ja avohakkuuta toteutetaan vain pienellä osalla hakkuupinta-alasta, Hyttinen sanoo.

Avohakkuuta tehdään 18 000 hehtaarilla, kun vuosittain Metsähallituksen puunhankinta kohdistuu noin 75 000 hehtaarin pinta-alalle. Avohakkuista saatava hakkuukertymä on tukkivoittoista, joten sen rahallinen arvo on noin yli puolet Metsähallituksen metsätalouden bruttotuloista.

– Avohakkuukielto kohtelisi eri alueita eri tavoin. Siellä, missä valtion metsiä on paljon, vaikutukset koko puunjalostusketjuun olisivat suuret. Metsähallituksen puunkorjuusta lähtevän jalostusketjun kansantalousvaikutukset ovat noin kaksi miljardia euroa, sanoo Hyttinen.

Juhlavuosi paineiden keskellä

Tänä vuonna 160-vuotisjuhlavuottaan viettävä valtion maa- ja vesialueita hallitseva liikelaitos on monenlaisten paineiden keskellä.

Hakkuiden ohella paineita aiheuttaa muun muassa Metsähallituksen hoitamien luontopalvelujen eli kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden hoidon rahoitus. Se tapahtuu valtion budjetin kautta.

Metsähallitus on laskenut, että retkeily- ja opastusvarustuksen korjausvelka on kasvanut jo 40 miljoonaan euroon. Se tarkoittaa rapistuvia autiotupia ja lahoavia pitkospuita, taukopaikkojen polttopuuhuollon ja retkeilijöiden täyttämien roskapönttöjen tyhjennysvälien harvenemista

Luontopalvelujen johtaja Timo Tanninen sanoo, että rahaa tarvittaisiin vuositasolla 37 miljoonaa euroa, jos kovassa suosiokasvussa olevien kansallispuistojen palvelutaso halutaan ylläpitää edes nykyisellään. Tämä määrä rahaa on ollut viimeksi 2016.

Valtion budjetin 2020-22 kehyksessä tarkoitusta varten on vuositasolla vain 29 miljoonaa.

– Kansallispuistojen kävijöiltä tulee jo palautetta, että tulipaikat ja rakenteet ovat rapistuneet. Tilanteen korjaaminen edellyttää selkeää tasokorotusta rahoihin.

Kansallispuistot valtavan suosittuja

Kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet viime vuosina kovassa kasvussa. Eri puolilla maata sijaitsevissa 40 kansallispuistossa kirjattiin vuonna 2017 yli 3,1 miljoonaa käyntiä. Suurimmissa kansallispuistoissa on vuosittain 100 000-500 000:een kävijää. Pienimmissä kävijämäärät jäävät 8 000–20 000:een

– Joudumme panostamaan niukkoja varoja suosituimpiin kansallispuistoihin. Pienempien kävijämäärien kansallispuistojen ja muiden käyntikohteiden ylläpito heikkenee, sanoo Tanninen.

Rahoitusaukkoa on yritetty paikata muun muassa myymällä ja vuokraamalla luontokeskuksia. Siinä onkin jossain määrin onnistuttu. Muutamat luontokeskukset ovat nykyään yrittäjävetoisia.

Hankerahoitusta ja muuta ulkopuolista rahoitusta haetaan myös aktiivisesti, mutta kansallispuistot eivät ole muuttumassa maksullisiksi.

– Eduskunta edellytti metsähallituslain säätämisen yhteydessä, että retkeilypalvelujen on oltava kansalaisille ilmaisia. Me voimme ottaa lahjoituksia vastaan, mutta emme voi itse ryhtyä aktiiviseksi käyntirahoituksen keräämisessä, sanoo Timo Tanninen.

12 miljoonaa hehtaaria

Metsähallitus hoitaa ja hallinnoi valtion 12 miljoonan hehtaarin suuruisia maa- ja vesialueita.

Osa sen tehtävistä on liiketoimintaa. Julkisina hallintotehtävinä se huolehtii muun muassa kansallispuistoista ja muista luonnonsuojelualueista. Niiden ylläpito rahoitetaan pääasiassa valtion budjetista.

Liiketoiminnan pääosan muodostaa metsätalouden harjoittaminen valtion metsissä. Sen liikevaihto on noin 300 miljoonaa euroa.

Vähäisemmässä määrin Metsähallitus tekee metsätila- ja tonttikauppaa sekä maa-alueiden vuokrausta muun muassa tuulivoimahankkeisiin.

Metsähallituksen liikevaihto oli 319 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Metsähallitus tuloutti valtion kassaan 93 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Metsähallituksen henkilöstön määrä oli vuonna 2017 henkilötyövuosina 1 285, mistä likimain puolet, 594 henkilötyövuotta tehtiin metsätaloudessa.

Metsähallitus täyttää tänä vuonna 160 vuotta.

MAINOS

Kommentoi

"Jos Metsähallitus luopuisi avohakkuista, eikä sitä korvattaisi lisäämällä kokonaishakkuualaa, liiketuloksesta katoaisi KAKSIKOLMASOSAA."

Ja heti perään sama mies toteaa: "Avohakkuista saatava hakkuukertymä on tukkivoittoista, joten sen rahallinen arvo on NOIN PUOLET Metsähallituksen metsätalouden bruttotuloista."

Eikö tässä ole ristiriita? Onko arvo kaksi kolmasosaa vai yli puolet?

Onko liiketuloksen menetys laskettu niin, että avohakkuiden tilalle ei tulisi minkäänlaista hakkuuta, vai niin, että avohakkuiden tilalle tulisi luontoystävällisempiä hakkuumenetelmiä? Taitaa metsähallituksen pääjohtaja taas veistellä omiaan. Miten luotettavia nuo laskelmat ylipäätään ovat?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ammatikseen metsiä hoitavana täytyy ihmetellä tätä meuhkaamisen määrää avohakkuista. Vaihtoehtoja on ja niitä myös käytetään. Itse omistan metsää ja toimin yrittäjä metsurina. Taloni vieressä on myös metsähallituksen n.10 ha avohakkuu alue. En näe avohakkuita ongelmana kunhan uudistamiset hoidetaan asianmukaisesti ja nopeasti , tässä on selkeästi parantamisen varaa. En näe missään mielipide kirjoituksia hoitamattomista taimikoista, tämä on suurin ongelma! Ryteiköt eivät kasva. Jos Suomen taimikot ja nuoret metsät laitettaisiin kuntoon niin metsien kasvu lisääntyisi ja paljon!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valtion metsien hakkuiden tulot pitäisi tilittää kunnille, joiden alueella metsät ovat. Kunnille myös päätäntävalta, kuinka metsiä hakataan. Metsissä on luontoarvoja, jotka tuovat elämänlaatua ja matkailutuloja, puhutaan kestävästä kehityksestä. Ei voi pantata valtion metsiä ja vesistöjä yhdelle elinkeinolle, esimerkkinä Metsähallituksen puunhankinta teollisuudelle ja Kemijoen vesivoimalat. Avohakatut valtion metsät ovat paikoin läpipääsemä ttömiä viidakoita, ei ole poroille syötävää eikä hirville, eikä yhtään maalintua. Hullua touhua, metsien avohakkuut ja soiden ojitus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se että valtaosa kansasta on jotain mieltä ei tarkoita että kansa olisi kyseisessä asiassa oikeassa. Hyvä esimerkki tästä on avohakkuut, joka todellakin ainoa oikea tapa isolle osalle metsäkuvioista. Jatkuva kasvatus sopii oikeastaan ainoastaan rehevälle paikalle koivikolle jonka alle kuusi tulee itsestää alikasvoksena ja josta koivut voidaan myöhemmin poimia pois ja jättää kuuset kasvamaan.

Eniten asiasta möykkäävät unohtavat myös että avohakkuuaukko on aukko ainoastaan hetken. 10 vuoden kuluttua taimikko on jo hyvässä kasvuvaiheessa. Lisäksi hoidettu nuori kasvatusmetsä sitoo hiiltä huomattavasti paremmin kuin vanha metsä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun ei ammattitaito riitä muuhun kuin sileäksi hakkaamiseen. Tälle nyky meiniggille nauretaan muutaman sukupolven jälkeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuosta paljastui tavallaan se, että Metsähallituksen mailla malli on koko pinta-alan avohakkuu. Sen voi maastossa nähdä satojen tai tuhansien hehtaarien aukkoina, jotka ovat toki laissa kiellettyjä, mutta Metsähallituksen mukaan koostuvat lukuisista vieri viereen 'sattuneista' normin mukaisista aukoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Avohakkuut on lopetettava. Tämä maa on suomalaisten maa, ei metsähallituksen rahasampo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt eisaa kaataa mettiä, koska meillä on se tilanne, kun napajäät sulaa, ei ole muuta turvaa, puut juovat vettä, eikä heti tule niitä vesiongelmia. Suomi on ollut joskus veden alla sitäkö halutaan nyt. Silloin ei ollut puita. Kun napajäät alkoivat jäätymään, saatiin maatakin näkyviin ja puut alkoi kasvamaan, nyt ne ovat elinehtomme, että meillä yleensä on maata. Kaikki maa alkaa suostumaan, kun vesi ei mene minnekään. Toivottavasti luonto pitää puolensa ja puut saa jäädä metsiin, jos ei sitten myrskyt niitä kaatele. Asfaltit pitäisi laissa kieltää, maa ei pääse hengittämään ja saadaan tulevaisuudessa maanjäristyksiä. Niin menivät muinaiset kaupungitkin meren pohjaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä on huomattu että avohakkuita ole lopetettu eikä lopettamassa; kansallispuistoijen lähellä olevat retkimaastotkin on kuin pommin jäljiltä. Ei tee mieli tuollaisissa kansallispuistoissa vierailla kun jo saapuessa joudut katsomaan valtavia avohakkuita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä jos avohakkuu kielto astuu voimaan. Metsissä on muutakin arvokasta kuin vain raha. Tällä hetkellä tilanne on valtion metsissä järkyttävä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Osa Lapistakin on muuttunut puuta tuottavaksi seuduksi Metsähallituksen, hiukan radikaalienkin toimien jälkeen. Entiset jatkuvan kasvatuksen tyyppiset, määrämittahakkuin käsitellyt alueet ovat tuottamassa uutta kasvua liki eteläisemmän Suomen potentiaalilla. Olen useamman vuosikymmenen päässyt seuraamaan tätä mm. Sallan- Savukosken suunnalla tapahtunutta kasvun ihmettä. Nuo rääseiköiksi muuttuneet ja kunttaantuneet, osin soistuneet maat on saatu tuottamaan puustoa koko seutukunnan hyväksi. Onko se sitten paha asia, voi vain kysyä ja miettiä sen kysyjän arvomaailmaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

7:14
Urkujen soittaminen ei katso ikää – oululainen Emilia Soranta vetää pilottiprojektia, jossa hän opettaa urkujen soittoa lapsille
7:00
Juha Itkonen tapaa artisteja uudessa ohjelmassa: "Omalta osaltani rocktähteys jäi haaveeksi, mutta niin oli hyvä"
7:00
Teknologia-ala kaipaa naisia, mutta tyttöjen kiinnostus lopahtaa jo yläkoulussa – teknologiateollisuus kertoo, miten naisten osuus alalla saadaan nousuun
7:00
Päivän leffapoiminnat: Tohtori Douglasin elämä järkkyy, kun tytär kidnapataan
7:00
Kuka vain voi ostaa yksityishenkilöiden tuottamia elämyksiä Airbnb-sivuston kautta – kenelle kuuluu vastuu, jos matkailijalle sattuu jotain? Tilaajille
6:34
Ruoka-avun jakajien käytännöt taustojen kyselemisestä vaihtelevat Oulussa: "Jos hakee seitsemänä päivänä viikossa kassillisen, voimme kysyä, onko tarve todellinen"
6:00
Oulu muuttuu ja kaupunkiin tulee uusia maamerkkejä – Pikisaaressa katseen vangitsee entinen konepajan konttorirakennus: "Tuo tarvitsisi maalia pintaansa, vaikka on se kyllä hieno" Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on aluksi paikoin huono Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa tienpintojen jäätymisen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä Kainuun maakunnassa sekä Pudasjärven, Taivalkoskosken ja Kuusamon kunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

takuueläke

Takuueläke on heille joita ei työnteko ole huvittanut.Vapaa matkustajia kyllä riittää. Lue lisää...
Löpö

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

15.10.

Fingerpori

15.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image