Kotimaa

Analyysi: Sakaalista tuli heti merimetso – vain muutama ympäristöaihe sataa sa­la­liit­to­syyt­tei­nä toimittajan niskaan

Kotimaa 3.8.2019 9:38
Jami Jokinen

Susi ja merimetso uhkaavat käsitystä siitä, että kaiken muutospaineen edessä edes luontoa voisi kontrolloida. Samalla eläimet joutuvat edustamaan EU:ta, epävarmuutta ja menetysten uhkaa, kirjoittaa ympäristötoimittaja Jami Jokinen.

Vihervassari, vegaani ja muutenkin homo.

Hyvä kerrostalon kuudennesta kerroksesta on huudella, kun ei erota sutta Starbucksista. Lapseton ituhippi ei ole metsässä tai merellä käynytkään, vaan halailee Helsingin Keskuspuistossa tutkijakavereineen susia, puita, merimetsoja ja toisiaan antennipipo päässä.

Että semmoista lukijapalautetta. Eikä ensimmäistä tai viimeistä kertaa.

Pitkähkön ympäristöjournalistin urani aikana olen säästynyt pahimmilta toimittajaan kohdistuneilta hyökkäyksiltä. Kateeksi ei käy esimerkiksi rikoksista, trolleista tai maahanmuutosta kirjoittavia kollegoja, joiden elämä on työn seurauksena pahimmillaan helvetillistä.

Julkista ja yksityistä ryöpytystä tulee silti ympäristöaiheistakin ihan riittävästi.

Toimittajana pitää kestää kohtuullisesti kritiikkiä, se on selvä. Mielenkiintoista on se, että sytykkeitä ovat kenttäkokemukseni perusteella vain susi ja merimetso.

Ainoastaan nämä kaksi sytyttävät silmänräpäyksessä toimittajan ja haastateltujen tutkijoiden henkilöön, asian ohi purevan "palautteen", jossa mielikuvat mellastavat villeinä ja vapaina.

Sillä ei ole merkitystä, asuuko toimittaja todellisuudessa umpimaaseudulla susireviirillä tai viettääkö kesät merimetsovesillä. Sekään ei paina, onko tutkija vertaisarvioidun tiedeyhteisön kokenut ja arvostettu asiantuntija.

Kyllä nämä kehäkolmosen sisäpuolella sikiävät tyypit ja niiden motiivit tiedetään.

Sytykeaiheiden kärkiporukkaan näyttää tassuttavan nyt myös kultasakaali. Tyrkyllä ovat lisäksi harmaahylje, henkilöautoilu, hiilinielut ja kasvisruoka, mutta merimetson ja suden kärkikaksikkoa ne eivät uhkaa.

Ympäristöaiheet ulottuvat teollisuustuotannosta jätehuoltoon ja merenpohjasta ilmakehään, ja suurimpaan osaan liittyy merkittäviä taloudellisia ja arvopohjaisia ristiriitoja.

Yleensä toimittajan kolumni osataan erottaa uutisesta ja haastateltavan sanomiset journalistin omista ajatuksista.

Merimetson ja suden kohdalla tämä ei päde. Itsekin olen saanut syytteitä objektiivisuuden puutteesta tai faktojen vääristelystä käytännössä vain näissä aiheissa.

Merkillisintä on silti toistuva väite henkilökohtaisen hyödyn tavoittelusta.

Minulle ei ole koskaan selvinnyt, mikä tämä ojassa makaava oma lehmä on ja miksi en ole päässyt sitä koskaan lypsämään.

En käsitä, millaista etua saan siitä, että susi ei kuole Suomessa sukupuuttoon. Miksi ihmeessä merimetson kannankasvu olisi toimittajan märkä päiväuni?

Sama koskee asiantuntijoita: miksi tutkija laittaisi koko uransa alttiiksi ja vääristelisi tutkimustensa tuloksia etenkään ekologisen tutkimuksen alalla, jossa ei juuri rikastumaan pääse?

Mikä sitten yhdistää merimetsoa ja sutta? Ainakin kiihtyvä muutos.

Suomessa on takana pitkä maaseudun ja rannikon elämäntapa, jossa elettiin ympäristön suhteen vuosisadan verran paljon tasaisemmissa olosuhteissa kuin tällä vuosituhannella.

Muutos tuli kuin varkain ja monesta suunnasta.

Monet ympäristöongelmat olivat suurelle yleisölle selkeitä hyvin pitkään: yksittäisten teollisuuslaitosten päästöjä, muutamia ympäristömyrkkyjä, kaatopaikkoja, suoraan vesistöön laskevia jätevesiä ja sukupuuttoon metsästettyjä lajeja.

Ne oli helppo hahmottaa, syylliset löytyivät ja yleensä muualta kuin kotoa.

Nyt on toisin. Suomi ja sen luonto sekä lainsäädäntö ovat osa Eurooppaa.

Itämeren ekologiaan puolen vuosisadan aikana pikku hiljaa hiipinyt mullistus on monimutkainen kokonaisuus, josta tavallisen kansalaisen voi olla vaikea saada otetta.

Sellainen on myös ilmastokatastrofi, joka muuttaa jo näkyvästi vesiä, metsiä ja maaseutumaisemaa. Tulokaslajeja ja paluumuuttajiakin tuntuu tunkevan ovista ja ikkunoista.

Vaikka muutokset ovat isoja, on yksittäisiä syyllisiä niiden takana mahdoton osoittaa. Ja mikä pahinta, olisi pakko katsoa myös peiliin.

Asiat yksinkertaistuvat, kun ottaa tähtäimeen yksinkertaisen, näkyvän ja käsin kosketeltavan kohteen. Erityisen hyvä tuntuu olevan sellainen, jota voi päästä ampumaan katkeruuden ja epätoivon lisäksi aseilla.

Susi ja merimetso uhkaavat käsitystä siitä, että kaiken muutospaineen edessä edes luontoa voisi tai olisi oikeus kontrolloida. Samalla eläimet joutuvat edustamaan EU:ta, rakennemuutosten tuomaa epävarmuutta ja menetysten uhkaa.

Panokset ovat kovia. Yksittäisistä eläinlajeista pääseminen sisältää unelman paluusta vanhaan.

Objektiivisuuteen pyrkiville journalisteille ja tutkijoille ei tässä maailmankuvassa ole laati. Kun vihollinen on valittu, joka ikisen on oltava joko sen puolella tai sitä vastaan.

Kirjoittaja on Lännen Median ympäristötoimittaja.

MAINOS

Kommentoi

Kyllä minä ymmärrän, että luontoa ja joitakin eläimiä täytyy suojella. Mutta sitä en ymmärrä, että joidenkin haittalajien annetaan kasvaa järjettömän isoiksi populaatioiksi. Sellaisia lajeja ovat merimetsot ja lokit, jotka myös saastuttavat ympäristöä mm. kaivamalla jätteitä. Ja miksi joku lupiini pitäisi poistaa pihasta alueilla, missä se ei edes leviä? Suomessa mennään aina kaikissa asioissa ääripäästä toiseen. Jos ei ensin suojella, niin hetken päästä suojellaan kaikki. Kanta pitäisi pitää kurissa, kuten pidetään hirvetkin, ettei liikaa hirvikolareita teillä sattuisi. Ja kohta meillä ei ole hirvenmetsästäjiäkään, kun metsästys nähdään sellaisena mörkönä, mikä pitäisi saada loppumaan. Lapsuudessa täällä ei näkynyt koskaan lokkeja. Miksi ne saavat nyt levittäytyä kaikkialle ja haitata ihmisiä. Kuka luonnonsuojelija suojelisi myös ihmistä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Merkillisintä on silti toistuva väite henkilökohtaisen hyödyn tavoittelusta.
Sitä onkin vaikea käsittää, ehkäpä kyse onkin ideologiasta, ei varsinaisesta hyödystä.
Mikä saa islamistin tekemään itsemurhaiskun, mitä henkilökohtaista hyötyä iskun tekija siitä saa, jos jätetään Koraanissa kerrotut hyödyt pois.
Voihan myöskin olla, että aina ei tavoitella niinkään hyötyä, vaan mahdollisimman suurta haittaa?
Onko sitten mahdollisimman luonnontilainen paikka hyvä edes kiihkeimmän suojelijan mielestä, tässä pieni esimerkki.
Olipa kerran lahdenpoukama, mikä oli lintujen suosittu pesintäalue, paikalliset pienpetopyytäjät saivat pyydystää siellä haitallisia lajeja, kunnes luonnonsuojelijat vaativat pyynnin lopettamista, alueen on oltava täysin suojeltu ja niin myös tapahtui....meni pari kolme vuotta kunnes todettiin pesivien lintujen määrän radikaalisti vähentyneen, runsastunut pienpetokanta hoiteli tehokkaasti linnun poikaset ja lintujen munatkin.
Pienpetopyytäjät pyydettiin takaisin, mutta pitipä tämäkin kokeilla.
Naakka oli suojeltu pitkään, mutta ei enää.....mikä muuttui, muuttuiko Naakka vai jokin muu?
Miten käy valkoposkihanhen tai joutsenen....niitä toki pitää olla, mutta minkä verran, Joutsen estää tehokkaasti metsähanhien pesinnän ja liian iso määrä valkoposkihanhia aiheuttaa monia ongelmia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

...entäs jos tuo toimittajien arvostelu onkin totta?
Totuuden kuuleminen on usein tuskallista, varsinkin jos se kohdistuu itseensä ja huomaakin silloin, että asioilla voi olla monta eri näkökulmaa.
Vanaha pohojalaanen sananlasku sanookin, jotta: minoon oikias, sää oot vääräs, moomma oikias, teoota vääräs, jne ..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan se aina vähän kumma juttu, että toimittajan pitää ensin uhriutua ja todeta sitten, että kyllä..., kyllä me kestämme ja pitää kestää monenlaista palautetta. Voisiko joku toimittaja kirjoittaa kerrankin jutun, jossa hän ei uhriudu, vaan kirjoittaa asiaa? Tämä väite, että "palautetta tulee kestää" ei siis pidä paikkaansa toimittajissa, koska sitä nimenomaan ei kestetä, edes asiallista, jos se pitää aina ottaa jollakin tavalla esille. Harmillista asiallisten lukijoiden kannalta!

Mitä tulee eläinsuojeluun, on siinäkin rajansa. EI ole mitään mieltä laittaa äärettömän paljon rahaa muutaman eläimen suojeluun. Miksi pitäisi? Aina on hyvä kuulla, että joku kanta on kasvanut, mutta kun se ei mene enää luonnon ehdoilla, vaan ihminen on puuttunut jokaisella tavalla luonnon kiertokulkuun jo kokonaisvaltaisesti ja sitä kautta ei ole enää luonnollista suojella vain jotakin lajia. Tilanne vääristyy entisestään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minulle suden ja merimetson paluu ovat paluuta vanhaan. Arvostan sitä suuresti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paluu vanhaan onnistuu parhaiten esim. kun heittää pois elektrotekniset kapineet ja hankkii lyijykynän, paperia, ulkohuussin, lankapuhelimen (ei kun kunnon saappaat), kaivaa vesikaivon, tekee metsästä polttopuut ja lopettaa lapsellisen toisien syyllistämisen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minäkin tykkään paluusta vanhaan, en tietenkään omalla takapihallani, mutta Hellsinki voitaisiin entisöidä luonnontilaan. Sille löytynee paljon kannattajia, kun tuntuvat aidot luonnonrakastaja siellä enimmäkseen sumpuloivan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

1.4.
Oulun kaupunki myy Hietasaaren huvilat huutokaupalla – viiden myynnissä olevan huvilan kunto vaihtelee täysin remontoidusta romahdusvaarassa olevaan Tilaajille
1.4.
Yle: Sairaalat saivat varmuusvarastoista jopa kahdeksan vuotta sitten vanhentuneita hengityssuojaimia
1.4.
Uefa siirsi kaikki kesäkuun jalkapallomaaottelut – tanskalaistiedon mukaan naisten EM-kisat lykätty vuodella
1.4.
Oululainen Tinja-Riikka Korpela on päässyt Evertonin maalivahtina aistimaan englantilaisten intohimoa jalkapalloa kohtaan: "Se on henki ja elämä" Tilaajille
1.4.
Toukokuun tornien taisto peruttiin koronavirusepidemian vuoksi
1.4.
Vientikiellot iskevät omaan nilkkaan viennistä riippuvissa maissa – "Rajoituksia voi jäädä päälle, kun kriisi on ohi"
1.4.
Korona työllistää myös tulkkeja, kun hallituksen tiedotustilaisuudet tulkataan suorana viittomakielle – intensiivinen simultaanitulkkaus vaatii kokemusta: "Työ on kuormittavaa ja tilaisuudet sisältävät tärkeitä asioita" Tilaajille

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on aamulla huono Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi iltayöllä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

277 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Tietämättömien piensijoittajien osakehölmöilyt

HEP \o/ Täällä yksi ymmärtämätön. Minä en oikeasti tiedä, mitä salkkuni yrityksille tapahtuu tulevaisuudessa. En edes ... Lue lisää...
Pannarimies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

2.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image