Ruotsinsuomalainen ohjaaja ja näyttelijä Anna Takanen kuuli isänsä tarinan vasta aikuisena, ison riidan jälkeen. Syyllisyys ja häpeä saivat isän pysymään hiljaa sotalapsuudesta ja rikki revitystä perheestä. Takasen mielestä koskaan ei ole liian myöhäistä puhua, vaikka vaikeneminen olisi kestänyt vuosikymmeniä.

Lapsuuden kesinä Suomessa isoäiti itki joka päivä. Se alkoi heti, kun auton ovi aukesi ja Anna Takanen astui perheensä kanssa ulos mänttäläisen talon pihamaalle.