Kalajoki
Vanha rovastijohtoinen rippikoulu, jossa rovasti esitelmöi ja rippikoululaiset kuuliaisesti kuuntelivat on auttamatta mennyttä aikaa. Vahvan roolijaon sijaan nykyriparilla rippikoululaiset ja rippikoulun opettajat työstävät yhdessä rippikoulun aiheita eteenpäin uusien oppimismenetelmien kuten elämysten ja roolileikkien avulla.
Viime vuonna alkaneessa rippikoulu-uudistuksessa seurakunnilla on melko vapaat kädet tehdä rippikoulusta itsensä näköisiä. Kirkko on määritellyt uudistukselle vain puitteet.
Oulun hiippakunta eturintamassa
Oulun hiippakunta on uudistuksen eturintamassa. Seurakuntien työntekijöiden koulutus uuteen rippikouluun on ajoitettu lyhyelle ajalle, pariin vuoteen. Hiippakunnan eteläosan rippikoulukouluttaja, Sievin lukion uskonnon ja psykologian lehtori Jouko Toskala kertoo, että seurakunnissa eletään nyt siirtymävaihetta.
Suurin osa työntekijöistä on koulutettu, ja uuteen rippikouluun siirrytään viimeistään tämän vuoden aikana.
Toskala toteaa, että uudistuksen lähtökohtana on ollut koota käytäntöjä, joita vuosikymmenien aikana seurakunnissa on kehitetty.
Rippikoulu-uudistus on noudattanut pitkälle Katekismus-uudistuksen aikataulua. Katekismus on on rippikoulun opetusta ohjaava opillinen perusta. Opetuksen sisältö on tiivistetty elämään, uskoon ja rukoukseen. Työskentelyä pitävät koossa nuoren elämästä nousevat kysymykset, kirkon uskon sisältö ja rukous eli hengellinen elämä, hartaudet ja jumalanpalvelukset.
Rippikoulusta luodaan entistä määrätietoisemmin puoli vuotta kestävä kokonaisuus, joka sisältää eri rippikoulualueet. Se ei ole vain päiväkoulu tai leiri. Puolen vuoden aikana rippikoululaisissa ehtii tapahtua muun muassa luonnollinen ryhmäytyminen lainalaisuuksineen.
Uusi asia on Toskalan mukaan rippikoululaisten pitämä oppimispäiväkirja. Siihen kootaan henkilökohtaisesti ja yhdessä, mitä päivä opetti ja jätti miettimään. Jokainen tekee myös oman loppuarviointinsa rippikoulustaan.
80 tuntia kestävä rippikoulu on Toskalan mukaan käytännössä ollutkin monissa seurakunnissa jo puolen vuoden mittainen. Se alkaa adventtina seurakuntaan tutustumisella. Sen jälkeen on vaikka kerran tai pari kuussa muita kokoontumisia, joissa esitellään seurakunnan toimintaa.
Rippikoululaiset saattavat kokea rankaksi tiiviin osallistumisen seurakunnan tilaisuuksiin. Toskala myöntää epäkohdan.
"Kuinka mielekästä pisteiden bongaus on, ja tuoko se kammon osallistua tilaisuuksiin?"
Toskalan mukaan esimerkiksi Raahen seudulla on hyviä kokemuksie siitä, että rippikoululaiset tutustuvat seurakuntaan isosryhmän kanssa rippikoulun ja konfirmaation välillä. Konfirmaatio on vasta parin kuukauden päästä rippikoulusta.
Suurin osa käytännön opiskelusta tapahtuu intensiivijaksolla monenlaisisissa rippikouluissa päiväkoulussa, leirillä tai vaelluksella.