Komeasti presidentinvaaleissa menestyneen Sauli Niinistön hyödyntäminen kokoomuksen eduskuntavaalikampanjan vetonaulana on ymmär-rettävää, mutta ei riskitöntä.
Kokoomuksessa jatkuu yhä hyvin menneiden presidentinvaalien jälkitunnelmien nautiskelu. Samaa herkkua halutaan tarjota koko kansalle. Eduskuntavaaliehdokkaaksi pitkän epäröinnin ja muutaman kieltäytymisenkin jälkeen suostunut Sauli Niinistö aiotaan lähettää vaalikiertueelle koko maahan oman vaalipiirinsä Uudenmaan lisäksi.
Monet Niinistön presidentinvaalien teemoista sopivatkin paremmin eduskunta- kuin presidentinvaaleihin. Kansa odottaa presidenttiehdokkaiden ottavan kantaa kaikkiin mahdollisiin politiikan lohkoihin. Niinpä Niinistökin puhui paljon presidentille kuulumattomista työllisyydestä ja talouspolitiikasta. Toki hän käsitteli myös presidentin rooliin kuuluvia asioita kuten turvallisuuspolitiikkaa. Kaikkia presidentinvaalien ajan keskeisiä kysymyksiä Niinistö lupaa pitää esillä myös kokoomuksen eduskuntavaalikampanjassa.
Turvallisuuspoliittiseen pohdintaan on tilaustakin. Sellaista suorastaan vaati keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas. Ehdokkuusuutisen herättelemä Rantakangas sanoi maanantaina Niinistön olleen presidentinvaalien yhteydessä viemässä Suomea eurooppalaiseen Natoon. Rantakangas irvaili sellaista liittoumaa Niinistön ikiomaksi keksinnöksi.
Niinistön ehdokkuus hermostuttaa ilmiselvästi poliittisia kilpailijoita. Sen Rantakankaan ärhäkkä lausunto paljasti.
Niinistön suostuminen ehdokkaaksi on kokoomukselle kuin taivaan lahja. Juuri tätä kokoomuslaiset ovat halunneet -- ja rukoilleet. Asiassa on kuitenkin myös riskinsä. Niinistö tuo kokoomukseen ja sen kampanjaan uutta puhtia ja ryhtiä, mutta hänen paluunsa politiikkaan voi aiheuttaa myös epävarmuutta. Johtaako vaalitaistelua hän vai Jyrki Katainen ja kumpi onkaan puolueen todellinen johtaja?
Niinistö mainitsi yhdeksi pontimeksi ehdokkuudelleen keskustan kesällä teettämän pääministerigallupin, jossa hän oli ylivoimainen Kataiseen verrattuna. Katainen on kokoomuksen pääministeriehdokas puoluekokouspäätöksen nojalla, ja vaikka Niinistö torjui selkeästi maanantaina pääministerihaaveet, on selvää, että keskustelu jatkuu siitä, olisiko Niinistö sittenkin uskottavampi pääministeriehdokas ja pärjäisikö puolue Niinistön johdolla vaaleissa paremmin.
Uudellamaalla kokoomus arvioi voittavansa Niinistön avulla pari lisäpaikkaa. Se on mahdollista, vaikka myös muilla puolueilla on vaalipiirissä sanansa sanottavana. Niinistö osoitti vahvuutensa presidentinvaalien lisäksi myös viime eduskuntavaaleissa. Hän oli Helsingin äänikuningas.
Vaikka kokoomuksen tavoite Uudellamaalla toteutuisi, puolue on ollut viime gallupeissa niin kaukana keskustan ja SDP:n takana, että sen nousu suurimmaksi puolueeksi tai edes kakkoseksi on kiven takana. Niinistön pitäisi pystyä vääntämään uuteen asentoon koko kampanjan luonne. Hän teki pieneen ihmeen presidentinvaaleissa, mutta ne olivatkin henkilövaalit. Eduskuntavaalit ovat puoluevaalit.
Niinistö pyörsi taas aiemmat puheensa ehdokkuudesta. Pitkä epäröinti edelsi myös hänen presidenttiehdokkuuttaan. Niinistön paluuseen liittyy muutakin kuin alttius houkutuksille, minkä hän mainitsi nyt ehdokkuutensa syyksi. Hän ei näytä viihtyvän Euroopan investointipankissa Luxemburgissa.
Niinistö jättää viran jo helmikuussa, puolisen vuotta ennen kautensa loppumista. Niin kovasti hän haluaa takaisin eduskuntaan ja kotimaan politiikkaan, jotka hän jätti taakseen vain runsaat kolme vuotta sitten.