Pääkirjoitus

Uus­per­he vaatii paljon työtä

Uusperheissä äitienpäivä samoin kuin muut juhlapyhät herättävät ristiriitaisia tunteita ja moninaisia järjestelyjä. Uusperheiden ongelmat ovat viime aikoina nousseet esille, kun on käynyt ilmi, että lapset ja uudet kumppanit eivät mahdu saman katon alle.

Uusperheissä äitienpäivä samoin kuin muut juhlapyhät herättävät ristiriitaisia tunteita ja moninaisia järjestelyjä.

Uusperheiden ongelmat ovat viime aikoina nousseet esille, kun on käynyt ilmi, että lapset ja uudet kumppanit eivät mahdu saman katon alle.

Uusperheiden lapsia on annettu huostaan, jotta rakastunut pari ei vaurioittaisi suhdettaan ylimääräisellä painolastilla.

Vanhemmuus on todellakin hukassa, jos lapsia raivataan uuden parisuhteen alta pois näkyvistä kasvatuskoteihin.

Rakastumisen huumassa on unohtunut, että kaupan päälle tulevat myös puolison lapset, exät ja muut sukulaiset.

Uusperheissä muhivat monet ongelmat. Vaikeudet koskettavat isoa joukkoa suomalaisia.

Suomessa solmitaan vuosittain noin 30 000 avioliittoa ja avioeroon päättyy vuosittain noin 13 000 avioliittoa. Sen päälle vielä rekisteröimättömät avoliitot ja avoerot.

Uusperheissä perheenperustamisen logiikka toimii nurinkurisesti.

Perhe on jo valmiina kun rakastutaan, eikä niin, että ensin rakastutaan ja sitten perustetaan perhe. Aina kaikki ei suju kuin Strömsössä. Parisuhteen on kestettävä arjen pyörittäminen uusperheessä, taloudelliset vastuut, suhteet uusiin ja entisiin perheenjäseniin ja sukulaisiin.

Kahdenkeskistä aikaa uusperheen hyvinvoinnin pohjana olevalle parisuhteelle voi kuitenkin olla vaikea löytää, sillä myös uusperheen lapsille on varattava aikaa.

Uusperheen parisuhde onkin usein koetuksella, kun lähipiiriin kuuluu monia ihmisiä, joilla voi olla voimakkaat mielipiteet uudesta suhteesta ja asioiden hoidosta.

Pahimmassa tapauksessa perheessä käyttää valtaa ex-puoliso, jonka pillin mukaan asumiset, vapaa-aika, lomat ja raha-asiat järjestetään. Seurauksena on paljon mielipahaa.

Vanhempia kalvaa huono omatunto lasten hyvinvoinnista ja lapset surevat vanhempiensa eroa.

Ero voi olla rankka juttu lapsille, joiden maailma mullistuu ja teineiltä odotetaan joustoa, johon he eivät ole halukkaita. Protestointi voi suistaa nuoren raiteiltaan.

Moni lapsi ja nuori kysyy, millä oikeudella vanhempi tuo kotiin uuden puolison, vaikka äiti tai isä voi olla hyvinkin onnellinen uudesta parisuhteesta. Isovanhemmatkin ovat hämmennyksissä, kun miettivät keitä kaikkia pitäisi muistaa.

Vaikeuksista huolimatta asiat voidaan myös hoitaa kuntoon. Keskustelupalstat ovat täynnä varoittavia kertomuksia ja neuvoja, mutta myös lohdullisia selviytymistarinoita.

Ratkaisut eivät välttämättä ole pikaliimaa. Lapsipuolten ja aikuisten tunnesuhteen kehittyminen kestää huomattavasti pitempään kuin aikuisen parin rakastuminen.

Ongelmien ehkäisyssä toimii parhaiten yhteisesti laaditut säännöt, joita myös lapset saavat olla muokkaamassa. Myös vertaistuesta on saatu hyviä kokemuksia.

Äitienpäivänä asia kirpaisee kuitenkin syvältä. Miltä tuntuu äidistä, jonka lapset viettävät äitienpäivää puolison uuden perheen kanssa? Elämässä kaikki ei aina suju suunnitellusti, ei edes omien lasten kanssa.