Hailuodon uusjakotoimituksen jakosuunnitelma on valmistunut. Se on laadittu noin 3 400 hehtaarin alueelle, joka käsittää Hailuodon keskeisen kyläalueen ja peltoalueet reunametsineen. Uusjakotoimitus koskee yhteensä noin 2 000 maanomistajaa.
Vaikka jakoaikeet aiheuttivat menneinä vuosina erimielisyyksiä, uusjakosuunnitelma hyväksyttiin torstaisessa kokouksessa hyvässä yhteisymmärryksessä.
"Onhan kyse hailuotolaisittain viisaista päätöksistä. Maanomistajien vuonna 1995 tekemän hakemuksen perusteella tehtiin laskelmat toimituksen menoista ja hyödyistä ja tultiin siihen tulokseen, että se on kannattava", hankkeen toimitusinsinööri Pekka Törmi kertoo.
Uusjako tulee Törmin mukaan vaikuttamaan jokaisen hailuotolaisen ja siellä maata omistavan asumiseen, mökkeilemiseen ja liikkumiseen.
Alkuaikoina jako ja siihen liittyvät tapahtumat herättivät pelkoja ja vastustusta, joiden vuoksi osa saarelaisista nousi takajaloilleen. Ihmiset eivät oikein uskoneet, ettei tilusjärjestelyä uloteta metsiin ja ranta-alueille. Suunnitelmien selkiydyttyä ihmiset ovat kuitenkin rauhoittuneet. "Pahimpien ennakkoluulojen hälvettyä uusjako on edennyt Hailuodossa erinomaisen hyvässä hengessä ja asiallisesti. Uskon, että valtaosa maanomistajista on tulevaan lopputulokseen tyytyväinen", uusjaon päätoimitsija Paavo Junttila vakuuttaa.
Valtio rahoittaa perusparannuksia
Hailuodon viljelysmaat ovat olleet tähän asti hyvin pirstaleisia. Jakosuunnitelman mukaan hajanaiset peltopalstat kootaan yhtenäisiksi lohkoiksi ja niiden kokokin muuttuu samalla käytännöllisemmäksi. Junttila uskoo etenkin aktiiviviljelijöiden hyötyvän jaosta.
Uudet rajat on tarkoitus merkitä maastoon tämän ja ensi vuoden aikana, ja palstajaotus otetaan käyttöön 1. lokakuuta 2004.
Uusjakotoimituksen yhteydessä tiestöä ja ojituksia parannellaan koko Hailuodon alueella. Vuosina 2001 ja 2002 aloitettiin yhdeksän metsäautotien rakentaminen, ja tulevana syksynä on tarkoitus aloittaa noin 40 metsäautotiekilometrin teko. Viljelysteiden rakentamistarvetta kartoitetaan syksyllä.
Valtaojien perusparannuksia on jo tehty, ja syksyllä aloitetaan piiri- ja salaojitusten suunnittelu maanomistajien toiveiden pohjalta. Metsäalueiden täydennysojitushankkeita on tehty viisi.
"Myös tilikorvausasioiden käsittely alkaa. Kun maata vaihtuu, vaihtuu jonkin verran puustoa, vanhoja salaojituksia ja rakennuksia, ja niiden osalta pitää tehdä korvauspäätökset", Törmi selvittää.
Päätoimitsija Paavo Junttilan mukaan perusparannukset tulevat maanomistajille ainutlaatuisen edullisiksi, koska yli puolet kustannuksista maksetaan valtion pussista. Kaikki maanmittaukset valtio maksaa sataprosenttisesti.
Asianosaiset maanomistajat maksavat parannuksista saamansa hyödyn mukaisesti. Lainojen takaisinmaksu alkaa viiden vuoden kuluttua siitä, kun jako on kokonaisuudessaan ja virallisesti päätetty.
Koko uusjakotoimitus on tarkoitus saada päätökseen vuonna 2006.