Ylivieska
Maataloutta palvelevia uusjakoja tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän, sillä maatalouden keskittyminen suuremmille tiloille samalla hajottaa entisestään pirstoutunutta tilusrakennetta.
Pohjois-Pohjanmaan maatalousjärjestöt ja maanmittauslaitos ovat aloittaneet kampanjan, jolla maanomistajia innostetaan hakemaan uusjakoja.
Maataloudessa on nyt tilanne, jossa osa viljelijöistä luopuu tuotannosta ja osa puolestaan kasvattaa tuotantoa voimakkaasti. Tilusrakenteen kannalta se tarkoittaa sitä, että maat siirtyvät joko kaupalla tai vuokraamalla viljelijältä toiselle.
Lisämaata hankkiva, kehittyvä tila joutuu haalimaan maapalan sieltä, toisen täältä ja tilusrakenne pirstoutuu entuudestaan.
"Tilusrakenne on maatalouden kannattavuuden yksi tukijalka, joka vaikuttaa monella tavalla. Se vaikuttaa viljelijän ajankäyttöön, polttoainekustannuksiin ja siihen, miten konekanta voidaan mitoittaa. Jos pellot ovat pieninä palasina, tehokkaimpia koneita ei voida käyttää", toteaa MTK-Pohjois-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Reijo Flink.
Viljelijöitä
lähestytään kirjeillä
Tuottajaliitto aikoo lähestyä viljelijöitä kirjeitse vielä tänä keväänä tilusjärjestelyjen edistämiseksi. Syksyllä asiaan palataan tuottajien kokouskierroksella.
"Samalla on tarkoitus kartoittaa maakunnan ne alueet, kunnat ja kylät, joissa uusjaon tarve on suurin. Vaihtelu on aika suuri maakunnan sisällä. Esimerkiksi Tyrnävällä tilusrakenne on jo aika hyvä", Flink mainitsee.
Hänen mielestään nykyisillä valtion tuilla uusjako on viljelijöiden pitkäaikaisen kokonaisedun kannalta selvästi kannattava.
"Perusidea on siinä, että maatilojen viljelysmaat pyritään kokoamaan mahdollisimman suuriin lohkoihin, joiden viljelytehokkuus on huomattavasti parempi kuin pienillä lohkoilla", kiteyttää Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimiston yli-insinööri Timo Toivanen.
Tilusrakennetta tiivistetään maanvaihdoilla tai vapaaehtoisilla maakaupoilla. Uusjaossa käsitellään myös vuokrattuna olevia maita.
Uusjakoalueet
pienemmiksi
Uusjakoja on tehty etenkin Pohjois-Pohjanmaan etelälaidalla 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 1985 Ylivieskaan perustettiin erityinen maanmittauslaitoksen uusjakotoimisto, jonka vahvuus on 20 henkilöä. Myös Oulussa on 11 henkilön vahvuinen uusjakohenkilöstö.
"Uusjaot olivat aluksi erittäin suuria. Esimerkiksi Pyhäjoen Yppärin uusjakoalue oli noin 15 000 hehtaaria. Se johti siihen, että jakotoimitus kesti reilusti yli kymmenen vuotta. Nyt pyritään paljon pienempiin, noin 1 000 hehtaarin jakoalueisiin", Timo Toivanen kertoo.
Tavoitteena on, että uusjako saadaan valmiiksi alle kuudessa vuodessa. Myös kysyntä kohdistuu nyt pienempiin alueisiin.
"Tavoitteena on nykyisin myös se, että jaossa on mukana sellaisia maanomistajia, jotka haluavat jakoa. Aina siihen ei täysin päästä", Toivanen mainitsee.
Isot uusjaot ovat merkinneet väistämättä sitä, että mukaan on tullut joukko jakoa vastustavia maanomistajia. Se puolestaan on johtanut pahoihinkin ristiriitoihin ja joskus myös jakotoimituksen viivästymiseen.
"On luonnollista, että uusjakoa myös vastustetaan. Sellaisen tilan omistaja, jonka tulevaisuudensuunnitelmat ovat epäselvät, helposti pelkää uusjaon kustannuksia eikä halua osallistua", Toivanen toteaa.
Uusjaot ovat alkaneet kiinnostaa erityisesti nuoria viljelijöitä. Se on seurausta myös siitä, että taloudellinen ajattelu viljelijöiden keskuudessa EU-aikana korostuu.
Uusjakoon liittyy aina myös perusparannushankkeita kuten kuivatuksen ja viljelyteiden parantamista. Jakotoimituksen yhteydessä valtio tukee voimakkaasti myös näitä toimia.
Pohjois-Pohjanmaalla
erilaisia alueita
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, MTK Pohjois-Pohjanmaa ja Oulun Maaseutukeskus ovat maanmittauslaitoksen kanssa aloittaneet kampanjan, jonka tarkoitus on edistää tilusjärjestelyjä maakunnassa. Tätä varten maakunnan tilusrakenteita selvitettiin otantana Haapavedellä, Limingassa, Pudasjärvellä ja Ruukissa.
"Maakunnan eri osissa on suurta vaihtelua tilusrakenteessa. Karkeasti maakunnan voi jakaa kolmeen osaan. On kuntia, joissa on laajat yhtenäiset peltoalueet, isot tilat, ja isot lohkot (Liminka). On myös kuntia, joissa on kohtuullisen isot peltoalueet ja isot tilat, mutta pienet lohkot (Ruukki ja Haapavesi). Koilliseen mentäessä (Pudasjärvi) pelto-
alueet ovat pienempiä ja hajallaan ja myös tilat ovat pieniä", Timo Toivanen listaa.
Pohjois-Pohjanmaalla tilojen keskimääräinen peltoala on vajaat 35 hehtaaria. Vuokramaita on runsaat 30 prosenttia. Lohkojen keskikoko on 2,75 hehtaaria ja lohkoista yli puolet on alle 2 hehtaarin tilkkuja.
"Vaikka tilanne Pohjois-Pohjanmaalla on keskimäärin kohtuullisen hyvä, kaikilla kolmella tyyppialueella on parannettavaa", Timo Toivanen sanoo.
Hän korostaa, että aloite uusjaosta tulee aina maanomistajilta.
"Uusjaon tarveselvitys voidaan tehdä ilman, että se velvoittaa tai sitoo maanomistajia mitenkään. Selvitys ei myöskään maksa maanomistajille", Toivanen kertoo.
Uusjaossa tehdään aina myös kannattavuusselvitys.
Valtio ei osallistu kustannuksiin, jos jaosta johtuvat taloudelliset hyödyt ovat pienemmät kuin jakotoimituksen kustannukset.