Pyhäjoki Yppäriläinen maanviljelijä Ari Pirkola uskoo vahvasti parikymmentä vuotta kestäneen uusjaon parantaneen kylänsä kilpailukykyä. Rikkonaiset, pienet peltoalat hajallaan pitkin kyliä sijainneet peltolohkot eivät esimerkiksi innostaneet isäntiä rakentamaan tiluksilleen kunnon teitä. Noin 30 miljoonan vanhan markan sijoittaminen maahan on Pirkolan mielestä onnistunut.
"Kylän kehitys ja leivän ottaminen maasta olisi paljon lujemmassa ilman tällaisia uusjakoja. Uusjako aloitettiin Yppärissä maaoikeuden päätöksellä 1980-luvun puolivälissä - meidän ostopäätökseemme vaikutti se, että uusjako oli tulossa tänne. Mielestäni maanviljelys on mennyt aimo harppauksen eteenpäin."
Jos uusjako näkyy jo Yppärin kyläkuvassakin, Pirkolan mielestä se näkyy suoraan myös tilan päivittäisessä työssä. Nyt pellot ovat kolmessa lohkossa ja palstassa, ne ovat isommat ja lähempänä taloa. Työt on nopeampi tehdä, kun koneella ei tarvitse yhtenään olla kääntymässä. Uusjaon yhteydessä on rakennettu tiet, kanavat ja salaojat.
"Aikaisemmin naapurin raja oli viiden metrin päässä talon kulmalta ja toisella puolen viiden metrin päässä kuivaamosta. Nyt kotipaikan ympärillä on yli viisi hehtaaria peltoa."
Isommat peltolohkot helpottavat myös peltojen vuokraamista. EU-byrokratiaakin uusjako helpottaa, sillä Pirkola laskeskelee, että vanhan mallin mukainen peltojen sijoittaminen EU-papereille ja -kartoille teettäisi kolminkertaisen paperityön.
Vastaavanlaisia uusjakoja Pirkola suosittaa muuallekin, missä tilan tilukset ovat hajallaan pienissä palasissa. Toki hän myöntää, että monesta maanomistajasta ja -viljelijästä voi tuntua pahalta, kun menettää omin käsin raivattua peltoa jollekin toiselle.
"Uusjako on raju projekti. Siinä ulkopuoliset järjestävät maanomistusoloja. Prosessissa viljelijän pitää seurata tilannetta koko ajan, osallistua kokouksiin ja tutustua suunnitelmiin. Kokouksissa päätetään muun muassa tien paikoista ja silloista."