Hallituksella on kova tavoite: maahan pitäisi saada 90 000 uutta yrittäjää vuosikymmenen loppuun mennessä. Yrittäjyysohjelma on tärkeä työkalu siinä, mutta yrittäjyyttä on tuettava myös asennetasolla.
Hallitus aikoo lisätä työllisyyttä 100 000 hengellä vaalikauden loppuun eli vuoteen 2007 mennessä. Uusia yrittäjiä pitäisi taas saada Suomeen vuoteen 2010 mennessä yrittäjäohjelman mukaisesti 90 000. Kauppa- ja teollisuusministeriön suunnitelmien mukaan uusien työpaikkojen synnyttämisessä on yrityksillä keskeinen rooli.
Ministeriön laskuopin mukaan yksi yrittäjä työllistää kolmesta neljään työntekijää. Uusia yrityksiä pitäisi saada 30 000. Tämän lisäksi mukaan otetaan ne 60 000 yritystä, joilla on edessään sukupolven- tai omistajanvaihdos. Sukupolvenvaihdos on kiireellisesti järjestettävä asia, sillä kymmenien tuhansien työpaikkojen tulevaisuus riippuu yrityksen jatkajista.
Hallituksen tavoitteet ovat kovat, mutta niihin kannattaa paneutua tosissaan. Yrittäjyysohjelmasta vastaava kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen pitää paradoksina sitä, että meillä heitetään hukkaan yhteiskunnallisia ja taloudellisia voimia. Hän on siinä oikeassa.
Yrittäminen koetaan suureksi riskiksi, mitä se nykymenolla onkin. Epäonnistumisesta rangaistaan kovalla kädellä. Perheyritysten asema ei ole helppo. Siitä kielii esimerkiksi kännykänkuoria valmistavan Eimon uudet omistusjärjestelyt. Neljä Paanasen perheen jäsentä ovat jo pitkällä myyntineuvotteluissaan. Perhe ei pysty vastaamaan haasteisiin kovassa kansainvälisessä kilpailussa.
Yritysverotuksesta on väitelty Suomessa vuosia. Pekkarisen mielestä ensi vuoden tuloveroalennusten jälkeen tulisi valtion veropolitiikan painopisteen siirtyä yritysverotuksen kehittämiseen ja keventämiseen. Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki ei tiistaina Kalevan haastattelussa luvannut kuitenkaan vielä suuria. Vaatimuksia nykyisen 29 prosentin laskusta 25 prosenttiin hän piti mahdottomana, koska jo yhden prosenttiyksikön kevennys tuo valtion budjettiin 200 miljoonan euron vajeen.
Valtiovarainministeri ei suostunut antamaan edes rajoja, minkä välillä mahdollinen yritysveroaleprosentti liikkuisi. Vara ei venettä kaada, mutta kannattaisi myös muistaa, mitä tapahtui autoverotuksessa: veron lasku johtikin verotulojen nousuun. Niin kävi kymmenisen vuotta sitten myös yritysverouudistuksessa.
Tärkeintä on, että yrittäjyyden edellytyksiä viimeinkin parannetaan, koska yritykset voivat synnyttää kauan kaivattuja työpaikkoja. Esimerkiksi Palvelutyönantajien arvion mukaan Suomeen voisi syntyä jopa 50 000-100 000 työpaikkaa, jos palveluala olisi yhtä vahva kuin muissa Euroopan vauraissa maissa.
Pekkarinen mainitsee suureellisesti, että yrittäjyysohjelma on Suomen kolmas suuri kansallinen projekti. Ensimmäinen oli pääministerinä tuolloin olleen Urho Kekkosen aikana käynnistetty valtiollinen teollistamisohjelma. Toinen oli tietoyhteiskunnan perustan rakentaminen parikymmentä vuotta sitten.
Hallitukselle ja Pekkariselle onnistuminen on tärkeää. Yrittäjien odotukset eivät ole kovin korkealla aikaisemmista kokemuksista johtuen, mutta ne ovat silti suuret.
Olennaista onnistumiselle ovat myönteiset asenteet. Viranomaisten lausunnot ja mielipiteet muokkaavat käsitystä yrittäjyydestä. Hyvin usein asenteet ja tietämys yrittäjyydestä perustuvat julkiseen valitukseen yrittäjän ongelmista. Silti suurin osa yrittäjistä ilmoittaa olevansa kohtuullisen tyytyväinen toimintaedellytyksiinsä Suomessa.