Uusissa ko­li­kois­sa­ko­ko Suomi

Eurokolikot, kymmenestä sentistä ylöspäin uudistuvat ensi vuoden alusta. Kolikoiden arvopuolelle tulee uusi kartta, jossa näkyvät kaikki 25 jäsenmaata.

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen löi 100-vuotiasta eduskuntaa juhlistavan kymmenen euron hopeisen juhlarahan valkoiset hanskat kädessä.
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen löi 100-vuotiasta eduskuntaa juhlistavan kymmenen euron hopeisen juhlarahan valkoiset hanskat kädessä.

Eurokolikot, kymmenestä sentistä ylöspäin uudistuvat ensi vuoden alusta. Kolikoiden arvopuolelle tulee uusi kartta, jossa näkyvät kaikki 25 jäsenmaata.

Nykyisten kolikoiden arvo- eli klaavapuolella on tyylitelty Euroopan kartta, jossa on vain 15 vanhaa EU:n jäsenmaata.

"Uusissa kolikoissa Suomi näkyy kokonaan ja osa Venäjääkin. Uusi karttakuvio tulee kaikkiin kymmenen sentin ja siitä suurempiin kolikoihin", kertoi Rahapaja Oy:n toimitusjohtaja Raimo Makkonen tiistaina Vantaalla.

Kyseessä on tavallaan kolikoiden päivitys, joka koskee 10, 20 ja 50 sentin sekä yhden ja kahden euron kolikoita. Yhden, kahden ja viiden sentin kolikot eivät muutu.

Tällä hetkellä Rahapaja valmistaa euroja kolmelle euromaalle: Suomelle, Irlannille ja Luxemburgille. Uusista EU-maista Rahapaja on jo aloittanut kymmenen sentin kolikoiden lyönnin Slovenialle ja myöhemmässä vaiheessa valmistussopimus syntynee ainakin Viron kanssa.

Rahapaja on valmistanut myös Kreikan yhden ja kahden euron rahat.



Ostoksilla ulkomailla


Makkonen kertoo, että Rahapaja on lähiviikkoina ostamassa jonkin vanhan EU-maan kansallisen rahapajan, mutta ei suostu kertomaan maan nimeä, koska allekirjoitukset sopimuksista puuttuvat vielä.

Uusi maa Rahapaja-konserniin tullee joukosta Tanska, Irlanti, Portugali tai Kreikka.

Nykyään Rahapaja Oy omistaa Ruotsin rahapajan AB Myntverket´in, joka valmistaa Ruotsin metalliset käyttörahat sekä viralliset juhlarahat. Ruotsin rahapajalla on yli 1000-vuotiset perinteet, sillä se aloitti toimintansa vuonna 995. Nykyään Myntverket toimii Eskilstunassa.

Rahapaja omistaa myös Norjan rahapajan Det Norske Myntverket AS:n, joka valmistaa Norjan viralliset käyttö- ja juhlarahat sekä mitalit. Kongsbergissa sijaitseva Norjan rahapaja perustettiin vuonna 1686.

"Olemme johtava metallirahojen valmistaja Pohjoismaissa ja Baltian alueella ja kuulumme Euroopan 3-4 suurimman rahapajan joukkoon. Euroopassa kasvamme yhteisyritysten ja fuusioiden avulla. Lähivuosina Eurooppaan jää vain muutama rahapaja ja me olemme siinä joukossa mukana", kertoo Makkonen.

Rahapajan budjetti tälle vuodelle on 120 miljoonaa euroa. Viennin osuus liiketoiminnasta on 98 prosenttia. Sijoitetun pääoman tuotto oli viime vuonna 105 miljoonan euron liikevaihdosta 22,5 prosenttia. Työntekijöitä on noin 240.

Rahapaja on valtiovarainministeriön 100-prosenttisesti omistama osakeyhtiö. Se yhtiöitettiin 1992. "Se suuri vääntö tehtiin yhdessä valtiovarainministeri Iiro Viinasen kanssa", muistuttaa Makkonen.

Ilmoita asiavirheestä