Tunnettu tosiasia on, että jos tupakka tulisi markkinoille vasta nyt, se kiellettäisiin ihmiselle vaarallisena huumeena. Tupakan haittavaikutukset ovat kiistattomat. Se johtaa moniin vakaviin sairauksiin ja Suomessakin vuosittain arviolta 5 000 ennenaikaiseen kuolemaan.
Tämän lisäksi tupakka aiheuttaa niin henkistä, fyysistä kuin sosiaalistakin riippuvuutta. Sen riippuvuusvaikutusta pidetään jopa voimakkaampana kuin eräiden huumausaineiden vaikutusta.
Vaikka kaikki tämä tiedetään, tupakointi on edelleen valitettavan yleistä: aikuisikäisistä miehistä kolmannes ja naisista viidennes sauhuttelee säännöllisesti.
Terveysviranomaiset ovat vuosikymmeniä kampanjoineet tupakanpolttoa vastaan vaihtelevin tuloksin. Miesten tupakointi on vähentynyt, mutta samaan aikaan etenkin nuorten naisten tupruttelu on lisääntynyt.
Tupakkaa on yritetty suitsia korottamalla veroa, rajoittamalla tupakanpoltolle sallittuja alueita ja viimeksi päättämällä, etteivät tupakkatuotteet saa ensi vuoden alun jälkeen olla näkyvillä vähittäismyyntipaikoissa.
Näillä toimilla on oma rajallinen vaikutuksensa. Suuri merkitys on ollut sillä, ettei tupakoimattomien tarvitse enää poltella passiivisesti, sillä sauhuttelu julkisissa tiloissa on kielletty.
Tällaiset keinot eivät kuitenkaan riitä lopettamaan tupakointia.
Selvitysten mukaan kaksi kolmasosaa tupakoitsijoista haluaa lopettaa polttamisen. Ongelman ydin piilee siinä, että tutkimusten mukaan vain viisi prosenttia omin avuin tupakanpolton lopettaneista kykenee pitämään kiinni päätöksestään.
Koska tupakka on niin voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava, tupakanpolton lopettava tarvitsee muiden apua ja tukea.
Tupakanpoltto on tietysti vapaaehtoista. Ikuisuuskysymys on, mikä on yhteiskunnan ja mikä yksilön vastuu sen haittojen vähentämisessä. Tupakka aiheuttaa terveydenhuollolle 300 miljoonan euron menot vuodessa, joten on myös yhteiskunnan etu saada tupruttelua vähenemään.
Terveydenhuolto on avainasemassa tupakasta eroon pääsemisessä. Siellä myös parhaiten tunnetaan ja tiedetään sauhuttelun vaikutukset terveyteen.
Tämän vuoksi joukko terveysalan vaikuttajia vetosikin tällä viikolla pidetyssä Savuton Suomi 2040 -seminaarissa terveyskeskuksiin ja kuntiin, jotta tupakkavierotuksesta tulisi osa jokaisen tupakoitsijan hoitoa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa.
Tupakanpolttoa katsotaan terveydenhuollossa kuitenkin pitkälti läpi sormien. Tupakointia pidetään jokaisen omana asiana, johon ei puututa, ellei tupakoitsija itse ota sitä puheeksi. Tätä kuvaa hyvin se, että noin 60 prosentilta vastaanotolla käyneistä tupakoitsijoista ei ole edes tiedusteltu tupakanpoltosta mitään.
Terveydenhuollossa asenteiden on muututtava. Suomi tuskin on savuton vuonna 2040 tehdään mitä hyvänsä, mutta paljon voidaan saada aikaan, kunhan ongelmaa lähestytään aktiivisesti uudenlaisin ottein.