Lippo Pesis palaa perjantaina harjoittelemaan kotistadionilleen Raksilaan ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Stadionin porttien aukeaminen ei tarkoita sitä, että oululaisseuran taloudellinen umpisolmu olisi löystynyt – päinvastoin.
Lipon oli määrä maksaa noin 20 000 euron suuruinen velkansa Oulun kaupungille huhtikuun loppuun mennessä. Näin ei ole tapahtunut.
Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä vahvisti torstaina iltapäivällä, että velka on edelleen hoitamatta. Kyseessä on sama velka, jonka Superpesis edellytti olevan maksettuna ennen kauden alkua, jotta Lippo voi osallistua pääsarjaan.
Miksi Lippo pääsee harjoittelemaan Raksilaan?
– Seura on hakeutumassa velkasaneeraukseen tällä viikolla. Velkasaneeraus oli meidän ehtomme, että avaamme ovet, Penttilä vastaa.
– Toinen vaihtoehto olisi ollut Lipon hakeutuminen konkurssiin. Velkasaneerauksessa tehtävän maksusuunnitelman pohjalta voimme saada osan saatavistamme, mutta emme kaikkea.
Lippo Pesiksen puheenjohtaja Kari Helanen vastasi Kalevan yhteydenottoon torstai-iltana. Helanen myönsi, että tiedot Lippo Pesiksen hakeutumisesta velkasaneeraukseen pitävät paikkansa.
– Selvitystyö hakemuksen jättämiseksi on puolivälissä. Meidän on laadittava uskottava suunnitelma siitä, miten täytämme velkasaneerausohjelman vaatimukset. Nyt keräämme aineistoa ja jätämme hakemuksen viikon sisällä Oulun käräjäoikeuteen.
Superpesiksen myynti- ja viestintäjohtaja Jussi Pyysalo totesi 12. huhtikuuta Kalevassa Lippo Pesiksen Oulun kaupungille kertyneestä velkasummasta, että "seuran täytyy hoitaa kaikki velvoitteensa kaupungille huhtikuun aikana".
Helasen mukaan Lipolta ei ole kuitenkaan vaadittu summan suorittamista ennen kauden alkua.
– Vaatimus on ollut, että velan hoidosta on sovittu kaupungin kanssa. Niin on nyt myös tehty.
Tällä viikolla seuran verkkosivuilta on poistettu toiminnanjohtaja Ismo Meriläisen nimi ja yhteystiedot.
Tekeekö Meriläinen vielä töitä Lippo Pesikselle?
– Ei tee. Hänen lähtöönsä ei liity dramatiikkaa. Ismo on tehnyt meille töitä oman yrityksensä kautta ja laskuttanut meitä. Nyt hän on lähtenyt muihin hommiin, joita hän tekee edelleen yrityksensä kautta, Helanen muotoilee.
– Ismo teki oman työnsä meillä hyvin – olosuhteissa, jotka ovat olleet aika vaikeat.
Helasen mukaan Lippo Pesis ei hae Meriläisen tilalle uutta toiminnanjohtajaa.
Pesäpalloliiton liittojohtokunta asetti Helasen 25. huhtikuuta vuoden 2018 loppuun asti kestävään toimitsijakieltoon. Kurinpitopäätös liittyi Lippo Pesiksen urheilijaturvamaksujen laiminlyöntiin viime kauden aikana.
Velkasaneerausprosessin aikana yhdistystä voi hakea konkurssiin, mutta konkurssihakemusta ei saa ratkaista ennen kuin päätös saneerausmenettelyn aloittamisesta on tehty.
Lain puolesta Lippo Pesis voi jatkaa toimintaansa.
Velkasaneeraushakemuksen käsittely kestää yleensä vähintään kuukauden, mutta usein käsittelyaika saattaa venyä huomattavasti pidemmäksi.
Urheiluseuran velkasaneeraukseen pääsystä löytyy esimerkki jääkiekon SM-liigasta. Lahden Pelicans päätyi velkasaneeraukseen vuonna 2004 ja selviytyi osaksi sen ansiosta.
Superpesikselle Lipon aikeet eivät tule yllätyksenä.
– Tätäkin asiaa on sivuttu keskusteluissa Lipon seurajohdon kanssa kevään aikana, Superpesiksen myynti- ja viestintäjohtaja Jussi Pyysalo sanoo.
Pyysalon mukaan velkasaneeraukseen hakeutuminen on parempi ratkaisu kuin konkurssi.
Velkasaneeraus ei ole Superpesiksen mukaan este osallistumiselle sarjaan, joka alkaa Lipon osalta ensi torstaina.
– Lipolla on edelleen kaikki pelimerkit hoitaa tilanteensa kuntoon. Superpesiksen historiassa on seuroja saatu tervehdytettyä pahemmastakin tilanteesta, Pyysalo kertoo.
Hän ei halua spekuloida velkasaneerauksen lopputuloksella tai sen seurauksilla, mutta lähettää terveisiä Lipon toimistolle.
– Seuralla on peiliin katsomisen paikka monessakin asiassa.
Yhtä lailla peiliin sopii katsoa Superpesiksen toimistolla, jossa linjaukset ja vaatimukset muuttuvat viikoittain.
Juttua päivitetty kello 19.57: Lisätty Lipon puheenjohtaja Kari Helasen kommentit ja muutettu otsikkoa.
