Kasvavassa kaupungissa tarvitaan koko ajan uusia teitä ja katuja, joiden varteen rakentaa taloja ja muita kiinteistöjä. Jokainen tie tarvitsee tietysti nimen. Oulussa pitää keksiä nimi vuosittain vähintään parillekymmenelle väylälle. Katujen nimeämisestä vastaa kaupunginhallituksen alainen nimistötoimikunta.
Nimiä teille ei tuosta vain heitellä, vaan jokaisen nimen takana on vakaa harkinta, joskus pitkällinen pohdinta. Nimistötoimikunnalla on nimeämiseen mahdollisimman hyvät pohjat, sillä jäsenistö koostuu kokeneista, kauan Oulussa vaikuttaneista kaupunkilaisista ja asiantuntijoista kaavoituksesta, karttapalvelusta sekä postista.
Kun kaupunkiin suunnitellaan uutta rakentamisaluetta, ryhdytään myös pohtimaan tiestön nimeämistä, paikkatietoinsinööri Petri Joro Oulun kaupungin teknisestä keskuksesta sanoo.
Lähtökohtana ovat yleensä alueen historia, maastonimet sekä vanhat karttanimet. Ensin mietitään nimiaihe, josta yhtenäiset nimet kaivetaan. Helpointa nimien keksiminen on silloin, kun on selkeä lähtökohta johon sitoa nimet, Joro toteaa.
"Esimerkiksi Talvikankaalle oli luontevaa lähteä keksimään talvisia nimiä."
Hiireen sadunomaisesti viittaavan Hiirosen nimet on taas sävytetty satumaisin nimin, Saarelassa vaikuttaa Oulujoki, nimet ovat uittoaiheisia. "Noille nimille löytyy luontaisesti hyvät perustelut."
Vaikeus nimien keksimisessä voi piillä juuri siinä, mihin lähtökohtaan nimistön perustaa. Jos ei valmista aihetta ole, on keksittävä uusi. Talvikankaan laajennusalueelle ei enää löytynyt luontevaa talvista nimistöä, joten uusien teiden nimiä lähdettiin rakentamaan talvisen yötaivaan pohjalta.
"Nimistöä etsitään sitten muun muassa suomi-sanastoa selaamalla", Joro paljastaa. Lyhyitä nimiä suositaan pitkien kustannuksella käytännön syistä.
Historiasta ei
aina apua
Aina ei voida tukeutua kaupungin historiallisiin nimiin.
"Jossakin toisessa kaupunginosassa voi jo olla käytössä samankaltainen nimi. Niitä pyritään välttämään", Joro valaisee.
Toppilansaaressa on törmätty juuri kyseiseen ongelmaan. Alueelle itsestään selviä ovat meriaiheiset nimet, mutta sellaisia on jo melko laajalti käytössä muualla Toppilassa ja Taskilassa.
"Aiheita ei pidä kaluta liian loppuun. Esimerkiksi lähestymisnäkökulmaa voi vaihtaa, kuten Talvikankaalla on tehty", Joro havainnollistaa.
Muutamia kertoja kaupunkilaiset ovat syystä tai toisesta halunneet muuttaa kadun tai tien nimeä. Esimerkiksi Rantakadun nimi Meritullin eteläpuolella haluttiin vaihtaa muuksi, kun Meritulli katkaisee kadun kahtia ja etenkin monilla muualta tulleilla vierailla on ollut vaikeuksia löytää kadun eteläosa. Nimi päätettiin kuitenkin pysyttää entisellään.
"Nimiä ei mielellään muuteta. Se aiheuttaa ongelmia katuosuudella sijaitseville kohteille, varsinkin yrityksille."
Nimet teille annetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun alueelle tehdään asemakaava. Kun kaava hyväksytään, nimet virallistuvat. Kaupunkilaiset voivat sanoa kadunnimistä mielipiteensä yleisen kuulemisen yhteydessä, joten nimistöön voi sitä kautta yrittää myös vaikuttaa, Joro vihjaa.
"Yleensä nimiasioihin ei kantaa tunnuta ottavan."
Suomessa nimet eivät ole
Joron mukaan iso ongelma, kiitos rikkaan kielen.
Taannoisilla kuntien nimipäivillä painotettiin, että onnistunut nimistö on hyvä keino säilyttää alueen kulttuuria. Hyvät nimet kertovat muun muassa paikan historiasta, entisistä merkkihenkilöistä, seudun luonnosta tai menneisyydestä yleensä.