Ullakkorakentaminen lisääntyy Suomessa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla paikkakunnilla uudisrakentaminen nähdään yhtenä rahoitusvaihtoehtona, jos kiinteistöön on tulossa esimerkiksi kallis putkistoremontti.
Suomen kiinteistöliiton johtavan lakimiehen Helena Kinnusen mukaan ullakkohuoneistoja rakennetaan etenkin kaupunkien keskustojen vanhoihin taloihin, joiden kysyntä on asuntomarkkinoilla korkea.
Asunto-osakeyhtiöt eivät tyypillisesti toteuta rakentamista itse, vaan ullakon rakennusoikeuksia myydään urakoitsijoille.
"Jatkuvasti tulee esiin tilanteita, että asunto-osakeyhtiöt harkitsevat rakennusoikeuden myymistä. Usein hinta on korkea, joten sillä on mahdollista kattaa kokonaan tai merkittävin osin esimerkiksi putkiremontin kustannuksia."
Kinnunen ei arvioi ullakkorakentamisen aiheuttavan muuta rakentamista enemmän rakennusteknisiä ongelmia. Sen sijaan erilaisista vastuukysymyksistä on riidelty jopa korkeimmassa oikeudessa.
"Tyypillinen kysymys on esimerkiksi se, joutuvatko uusien ullakkohuoneistojen omistajat osallistumaan vanhan putkiremontin kustannuksiin."
Oulun keskustan alueen kerrostaloissa ullakkorakentamiseen on parin viime vuoden aikana myönnetty rakennuslupia noin kymmeneen kohteeseen, arvioi kaupungin rakennusvalvontaviraston virastopäällikkö Tapani Mäkikyrö.
Edellytyksenä ammattitaito
Teknisesti ullakoiden muuttaminen asunnoiksi ei ole aivan yksinkertaista, vaan se edellyttää tekijöiltä ammattitaitoa. Ongelmakohdat liittyvät etenkin puutteelliseen tuuletukseen sekä vesieristyksiin.
Rakennusvalvontaviraston laatupäällikkö Pekka Seppälän mukaan ullakkorakentaminen ei ole aiheuttanut Oulussa suuria ongelmia. Kaikki ongelmat eivät tosin tule esiin virallisen rakennusvalvonnan yhteydessä.
"Maankäyttö- ja rakennuslaki lähtee siitä, että kohteille on nimettävä ja hyväksytettävä pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja, joilla on päivittäinen valvonta - ja suunnitteluvastuu kunnes kohde on täysin valmis."
Lupavaiheessa rakennusvalvonta päättää kohteen vaativuuden mukaan, mitä katselmuksia rakennustoimien aikana tulee pitää. Päivittäiseen valvontaan rahkeita ei Seppälän mukaan ole, eikä se hänen mukaansa rakennusvalvonnan tehtävärooliin kuulu.
Ammattilaisille koulutusta
Oulun kaupungin rakennusvalvontavirasto on viimeisen neljän vuoden aikana kouluttanut noin 700 rakennusalan ammattilaista kosteusasioiden hallintaan työmailla ja suunnittelussa. Näin kattavaa koulutusta ei ole muualla maassa järjestetty.
Vapaaehtoisiin koulutuksiin on osallistunut niin suunnittelun kuin toteutuksenkin ammattilaisia. Lisäksi Oulun seudulle on koulutettu satoja henkilösertifioituja kosteusmittaajia ja märkätila-asentajia.
Oulun kaupunki on myöntänyt lähes viiden vuoden mittaiselle hankkeelle rahoitusta yhteensä 410 000 euroa. Myös alueen yritykset ovat rahoittaneet hanketta saman verran osallistumalla aktiivisesti koulutuksiin. Koulutustyöhön on saatu myös valtakunnallista rahoitusta.
"Kosteusvauriot ovat merkittävä kansantaloudellinen ongelma. Koulutukseen käytetty rahasumma tuottaa itsensä nopeasti takaisin, kun asuntojen kunto on hyvä ja ihmiset voivat hyvin."