Rikosseuraamusviraston erikoissuunnittelija Kimmo Hypén torjuu käsityksen, jonka mukaan seksuaalirikoksista tuomitut ovat erityisen alttiita uusimaan rikoksensa vankilasta vapauduttuaan.
"Tilastot eivät tue tällaista käsitystä. Nämä rikokset saavat paljon julkisuutta, ja tietenkin joukossa on myös tekonsa uusineita. Tästä ehkä syntyy sellainen kuva, että kaikki uusivat tekonsa", Hypén sanoo.
Hypén on tutkinut vuosina 1993-1999 vapautuneiden miesvankien vankilaan palaamisen todennäköisyyttä. Aineisto käsitti laajimmillaan 100 000 vankilakautta ja 30 000 ihmistä.
Kuopion vankilassa seksuaalirikoksista tuomituille vangeille tarkoitettu Stop-hoito-ohjelma on antanut Hypénin mielestä hyviä tuloksia. Noin sadasta ohjelmaan osallistuneesta vangista vain kaksi on uusinut rikoksensa.
"Ongelma on siinä, että meillä on ainoastaan yksi Stop-ohjelma. Tarvetta ja kysyntää olisi useampaan, mutta rahaa ei ole", hän sanoo.
Ensikertalaisista linnaan palaa kolmasosa
Hypénin mukaan rikosten uusiminen on ylipäätään vähäisempää kuin yleisesti luullaan. Ensi kertaa vankilaan joutuvista kaksi kolmasosaa ei palaa sinne koskaan.
"Ensikertaisia vankeja on noin kolmannes koko vankimäärästä, tällä hetkellä noin 1 300. Yleisimmin he ovat syyllistyneet omaisuus- ja väkivaltarikoksiin. Heistä yli 800 ei palaa vankilaan toista kertaa", Hypén sanoo.
Hypénin tutkimuksen mukaan alle 18-vuotiaat palaavat vankilaan useammin kuin vanhat, ja miehet useammin kuin naiset.
Tyypillisimpiä uusijoiden rikoksia ovat ryöstöt, varkaudet ja rattijuopumukset; henkirikokset ovat hyvin harvinaisia, samoin seksuaalirikokset.
"Mitä enemmän vankikertoja, sitä todennäköisemmin niitä tulee edelleen lisää. Pitkän rikoskierteen takia syrjäytyneet ja kenties pakkolaitoksiin määrätyt vangit uusivat rikoksensa lähes sataprosenttisesti. Ja yleensä aina kyseessä ovat todella vakavat rikokset", Hypén sanoo.
Rangaistukset koventuneet
Tuorein tapaus on Suonenjoella tapahtunut törkeä raiskaus. Teon tunnustanut mies on tuomittu aikaisemmin taposta ja useista raiskauksista. Vaarallisena rikoksenuusijana hänet oli eristetty myös pakkolaitokseen.
Tuomioiden koventamista ja vaarallisten rikoksenuusijoiden täydellistä eristämistä vaativille Hypén huomauttaa, että "jos elinkautisvangit istuisivat todella koko ikänsä niin meillä olisi vankeja noin 10 000".
"Se merkitsisi tosi isoa vankeinhoitolaskua, mutta kovin paljon turvallisempi tämä yhteiskunta ei siitä huolimatta olisi", Hypén sanoo.
Ensikertaisten vankien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Hypénin mukaan rajuin kasvu on kuitenkin jo taittunut.
"Korkea vankilukumme alkaa laskea vasta sen jälkeen kun ensikertaisten määrä vähenee", hän sanoo.
Rangaistuskäytäntö on koventunut selvästi muutaman viime vuoden aikana. Tämän seurauksena vankiloisamme istuu enemmän elinkautisvankeja kuin koskaan, yli 130. Myös esimerkiksi huumerikoksista annetut tuomiot ovat koventuneet.
Pohjois-Suomen vankiloissa tällä hetkellä istuvista vangeista noin puolet on väkivaltarikollisia, kolmasosa istuu omaisuusrikoksista, 15 prosenttia liikennejuopumuksista ja viisi prosenttia huumerikoksista.
Kolmasosa pohjoisen vangeista on ensikertaisia. Yli kymmenen kertaa istuneiden osuus on 15 prosenttia.