Suomi suhtautuu tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan avoimella mielellä Euroopan puolustusulottuvuuden kehittämiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän tulisi kiirehtiä uusiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin, presidentti tähdensi.
"Siihen ei ole tarvetta eikä syytä. Mutta siitä on pidettävä huolta, että meillä on jatkossakin tarjolla vaihtoehtoja ja että voimme itse tehdä asemaamme koskevat päätökset. Tämä vaatii tarkkaavaisuutta ja ennen kaikkea poliittista tahtoa ja taitoa", presidentti Halonen sanoi keskiviikkona puhuessaan kadettien ylentämis- ja nimittämistilaisuudessa presidentin linnassa Helsingissä.
Presidentin mukaan Suomi lähestyy EU:n puolustusulottuvuuden kehittämistä pragmaattisesti. Hän totesi, että todellisen kriisinhallintakyvyn rakentaminen on kesken.
"Suomi pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti siihen, että tulevat ratkaisut vastaavat aidosti Euroopan turvallisuushaasteisiin ja antavat Suomelle mahdollisuuden tehdä omaa turvallisuuttaan koskevat ratkaisut itse", Halonen sanoi.
Kaksi keskeistä
tukipilaria
Halonen painotti, että Euroopan puolustusulottuvuuden kehityksen pitäisi sopia yhteen Euroopan turvallisuuden toisen tukipilarin, Naton kanssa. EU:ssa ja Natossa tehtävän työn pitää täydentää toisiaan.
Presidentti Halosen mukaan Euroopan turvallisuudella on kaksi keskeistä tukipilaria: Euroopan syventyvä integraatio sekä transatlanttinen turvallisuusyhteisö eli Nato. "Molemmat ovat tarpeellisia ja täydentävät toisiaan. Kumpikaan ei saa toimia toistaan vastaan."
Vaikka Suomi ei ole Naton jäsen, pidämme Naton roolia keskeisenä Euroopan turvallisuudelle ja Yhdysvaltojen roolia siinä merkittävänä, Halonen jatkoi. Hänen mukaansa yhteisymmärryksen lisääminen palvelee varmasti molempien etua.
Presidentti Halosen mukaan Suomi kannattaa EU:n vahvista kansainvälispoliittisena toimija. Siihen liittyy myös EU:n toimintakyvyn kehittäminen monimuotoisia kriisinhallintatehtäviä varten.
"Unionin kapasiteetin - sekä siviili että sotilaallisen - kehittäminen on avainasemassa. Olemme valmiit tukemaan siihen tähtääviä aloitteita", Halonen sanoi. Hänen mukaansa puolustusmateriaaliviraston perustaminen on järkevää. Lisäksi Suomi kannattaa ratkaisuja, jotka johtavat ja jotka vahvistavat unionin luonnetta solidaarisuus- ja turvallisuusyhteisönä.
Jatkuva muutos
pysyvä olotila
Halonen muistutti, että kehitys jatkuu edelleen.
"On totuttava siihen, että jatkuvasta muutoksesta on tullut pysyvä olotila. Meidän suomalaisten on itse aktiivisesti pyrittävä vaikuttamaan kehityksen suuntaan", presidentti Halonen painotti.
Hän huomautti, että Suomen turvallisuus on aina ollut yhteydessä koko Euroopan turvallisuuteen. "Mitä enemmän voimme vaikuttaa Euroopan turvallisuuteen sitä parempi omalta kannaltamme."
Halonen totesi, että globalisaation myötä sekä Suomen että Euroopan turvallisuus on riippuvainen tapahtumista muualla maailmassa.
"Turvallisuusuhat muuttuvat, kehittyvät ja liikkuvat nopeasti ja arvaamattomasti. Niihin ei useinkaan voi varautua pelkästään sotilaallisesti. Niiltä ei voi suojautua yksin, vaan kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä", Halonen korosti.
Selonteoilla
toimiva ohjaus
Presidentti Tarja Halosen mielestä turvallisuus- ja puolustuspolittiiset selonteot ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi ohjata turvallisuuspolitiikkamme ja puolustuksemme kehitystä. Seuraava selonteko annetaan ensi vuonna.
"Suomen puolustusvoimien ydintehtävä on tämän maan ja kansan puolustaminen. Tämän tehtävän hoitamiseen soveltuu parhaiten yleinen asevelvollisuus ja koko maankattava alueellinen puolustus", Halonen sanoi.
Hän muistutti, että myös kansainvälisten tehtävien hoitamiseen osallistuminen palvelee Suomen puolustuksen kehittämistä.
"Seuraamme myös Irakin ja siihen liittyvän kansainvälisen tilanteen kehittymistä ja selvitämme millä tavoin voimme parhaiten osallistua Irakin rauhanomaisen kehityksen edistämiseen", Halonen totesi.