Sisäministeri Kari Rajamäki esitti perjantain Kalevassa, että poliisi tarvitsee uuden, aiempaa järeämmän keinon rikollisuuden torjuntaan. Rajamäki haluaa poliisille oikeuden osallistua järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaan muun muassa törkeiden huumausainerikosten ja laajenevan ihmiskaupan torjumiseksi.
Lähinnä rikosromaaneista ja -elokuvista tutun toiminnan salliminen vaatisi poliisilain muutoksen. Rajamäen mielestä asialla on kiire, ja esitys laista olisi annettava eduskunnalle jo tulevalla syysistuntokaudella.
Poliisiasioista vastaavana ministerinä Rajamäen kuuluu kantaa huolta siitä, että hänen hallinnonalansa väellä on tarvittavat keinot käytettävissä. Poliisin osallistuminen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan on jo mahdollista useissa EU-maissa. Tämä seikka puhuisi soluttautumisoikeuden puolesta
Suomessa on kuitenkin annettu viime vuosina poliisille runsaasti lisää keinoja selvittää vakavimpia rikoksia. Telekuuntelu sallittiin 1995. Myös valeostot ja rajoitettu peitetoiminta ovat sallittuja. Poliisi on ollut luonnollisesti tyytyväinen saamiinsa tutkintakeinoihin. Keinojen on sanottu auttaneen selvittämään monia törkeitä rikoksia.
Kysymykseen uusista tutkintakeinoista on joka kerran liittynyt keskustelu siitä, minkä tahon pitäisi myöntää oikeudet niiden käyttöön. Pelkona on ollut, että keinoja alettaisiin käyttää liian löyhin perustein ja että valvontayhteiskunta vahvistuisi. Sama keskustelu on käytävä myös Rajamäen uudesta esityksestä.
Soluttautuminen rikollisjärjestöön ja osallistuminen myös peitetoiminnan kohteena olevaan rikokseen menee keinona taas askelta pitemmälle. Vaikka oikeutta tuskin käytettäisiin kovin usein, sitä ei pidä hätäisesti sisällyttää lakiin. Näin siitä huolimatta, että päätös keinon käytöstä jäisi aina tuomioistuimelle.
Huomionarvoinen on esimerkiksi Lakimiesliiton näkemys, jonka mukaan poliisin osallistuminen rikoksiin on yleisen oikeuskäsityksen vastaista ja heikentää poliisin yleistä uskottavuutta. Rajamäen esitystä ei pidäkään hyväksyä kakistelematta.
Rajamäki ajaa myös lakiin mahdollisuutta käyttää anonyymia todistelua oikeudessa, kun kyse on vakavista rikoksista. Anonyymin todistelun on vaikea nähdä aiheuttavan merkittäviä oikeudellisia tai moraalisia ongelmia. Se olisi perusteltua etenkin todistajan turvallisuuden kannalta.
paakirjoitus@kaleva.fi