Uusia nä­kö­kul­mia Väinö Linnan tuo­tan­toon

Kirjailija Väinö Linnan tuotannosta on kirjoitettu runsaasti ja sitä on tutkittu paljon. Oman kortensa kekoon kantavat runoilija Olli Sinivaara ja Nuori Voima -lehden päätoimittaja Antti Arnkil. He ovat toimittaneet juuri ilmestyneen antologian Kirjoituksia Väinö Linnasta (Teos).

Kirjailija Väinö Linnan tuotantoon on luvassa jälleen uusia näkökulmia.
Kirjailija Väinö Linnan tuotantoon on luvassa jälleen uusia näkökulmia.

Kirjailija Väinö Linnan tuotannosta on kirjoitettu runsaasti ja sitä on tutkittu paljon. Oman kortensa kekoon kantavat runoilija Olli Sinivaara ja Nuori Voima -lehden päätoimittaja Antti Arnkil. He ovat toimittaneet juuri ilmestyneen antologian Kirjoituksia Väinö Linnasta (Teos).

Idea kirjaan syntyi sattumalta, kun tekijät jokunen vuosi sitten joutuivat pitkään keskusteluun Tuntemattoman sotilaan Kariluodosta. He päätyivät samaan havaintoon kuin niin monet heitä aiemmin. Mitä enemmän Linnan kirjoja lukee ja mitä enemmän niistä keskustelee, sitä enemmän ne alkavat resonoida erilaisten aiheiden kanssa.

Sinivaaran ja Arnkilin mukaan enemmän ja vähemmänkin onnistuneet tulkintayritykset pitävät klassikkoteoksia elävinä.

-- Linna kuuluu niihin kirjailijoihin, joihin palataan, joita luetaan uudestaan, koska jokainen lukukerta on erilainen. Tämä on tietysti klassikon varmin tunnusmerkki: teos ei ole klassikko siksi, että meillä olisi siitä yhteinen tulkinta, vaan siksi, että meillä on yhteinen teksti, joka ei ota palautuakseen mihinkään tulkintaan.

Sinivaara kirjoittaa antologiassa Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta tragediana. Hänen mukaansa teoksen traagisuus ei ole vain sisällössä, inhimillisen kärsimyksen täyttämissä historiallisissa tapahtumissa.

-- Myös muodon tasolla romaanissa on tragedian piirteitä. Lavean eeppisen muodon ja runsaana polveilevan kielellis-kerronnallisen aineksen alta kuultaa rakenteita, jotka muistuttavat tragedian rakenteita.

Tulevien tapahtumien ennakointi, nykyhetken kuvaaminen ikään kuin kaikkitietävän kohtalon jumalallisesta perspektiivistä ja paljon myöhempiin tapahtumiin viittaavat muka tahattomat repliikit ovat kaikki ajallisia rakenteita, jotka lähentävät romaania tragediaan.

"Kyllä se niin kun parempaa kankasta"

Sinivaaran lähemmän tarkastelun alla on muun muassa yksi Linnan rakastettavimmista henkilöhahmoista, Leppäsen Preeti. Hänen hahmossaan näkyy puhtaimmillaan Linnan tuotannon toinen puoli, Sinivaaran sanojen mukaan messiaanisiin mittasuhteisiin kasvava huumori.

Tiheimmillään -- yhtä aikaa kauheimmillaan ja huvittavimmillaan -- Preetin rooli romaanissa on Sinivaaran mielestä kohtauksessa, jossa tämä haluaa ostaa kansalaissodan loppuselvittelyissä yhdessä veljensä kanssa teloitetun Aleksi Koskelan takin.

-- Tragedian ytimessä ja lukijan sietokyvyn äärirajoilla liikuttaessakin Preetin hahmo säilyttää lämpönsä ja lempeytensä. Hänen kamalassa tilannetajuttomuudessaan on jotakin pohjimmiltaan tavattoman sympaattista.

-- Preetin jankutukselle ja vaihtokauppasuunnitelmille ei voi olla nauramatta, vaikka samaan aikaan Koskelan poikien teloituksen aiheuttama järkytys on syvä ja lähtemätön.

Arnkilin ja Sinivaaran lisäksi teoksen kirjoittajia ovat muiden muassa Linnasta ja kielen itsellisestä elämästä kirjoittava Outi Nyytäjä sekä Mikko Jakonen, joka kirjoittaa maakysymyksestä Täällä Pohjantähden alla -teoksessa.

Ilmoita asiavirheestä