Energiantuotantoon kasvatettavan ruokohelpin lannoituksessa ja kalkituksessa kannattaisi käyttää maataloudessa ja teollisuudessa syntyviä sivutuotteita. Näin säästettäisiin luonnonvaroja.
Oulun yliopistossa perjantaina tarkastetun väitöskirjan mukaan ruokohelpin kalkitukseen ja lannoitukseen entisille turvesoille sopivat teräskuona, voimalaitostuhka ja turkiseläinten lantakomposti.
Tutkimuksen mukaan teräskuona sopii voimalaitostuhkaa paremmin ruokohelpin kalkitukseen. Tutkimuksessa käytetty voimalaitostuhka sisälsi kuitenkin runsaasti hyödynnettäviä ravinteita. Turkiseläinten lantakomposti puolestaan käy ruokohelpiviljelyyn puhtaaksi lannoitteeksi.
Ruokohelpiviljelyn lannoituskustannukset suopohjilla ovat usein korkeat, sillä suopohjat ovat hyvin niukkaravinteisia.
Tutkimuksen tekijän Timo Parviaisen mukaan uusiutuvan bioenergian käytön lisääminen energiantuotannossa on yleisesti hyväksytty tapa vähentää kasvihuonepäästöjä.
"Turvetuotannosta vapautuneilla suopohjilla toteutettu ruokohelpiviljely on erinomainen tapa tuottaa puhdasta biomassaa energiantuotannon tarpeisiin."
Parviaisen tutkimuksesta käy ilmi, että jo ensimmäisenä kasvukautena ruokohelpiviljelyllä saadaan muutettua hiilidioksidipäästöjä aiheuttanut entinen turvetuotantoalue hiiltä sitovaksi alueeksi.
Tutkimustulokset pohjautuvat useilta suopohjilta ja ruokohelpin viljelykokeilta kerättyyn laajaan tutkimusaineistoon.