Taivalkosken Riistan ja kalantutkimuksen halleissa käy vilske. Altaista kauhotaan kolmikiloisia siikoja, joista lypsettävä mäti siirretään pian viereiseen hautomoon talveksi.
"Kun mäti laitetaan, se käydään kahtena päivänä peräkkäin läpi. Sen jälkeen mädin annetaan rauhoittua. Sitten sitä voidaan seurata viikoittain", mätiä hautomossa puhdistava kalanviljelijä Sinikka Koskela kertoo.
Taivalkosken laitoksen ykköstehtävä on säilyttää uhanalaisia kantoja, mutta Ohtaojallekin kotimaisten kalojen lisääntyvä kasvatus tuo oman siivunsa.
Laitoksissa talven aikana haudottavasta kullan keltaisesta mädistä on tulossa entistä arvokkaampaa. Kotimaisten valkolihaisten kalojen allaskasvatus lisääntyy nopeasti. Uusien lajien kasvatuksen kärjessä on siika, jota tuotetaan altaissa jo noin miljoona kiloa vuodessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) keräämien tietojen mukaan kalatiskeissä myytävistä siioista jo joka kolmas on kasvatettu.
Lohen rinnalle
uusia lajeja
Rktl:n tutkija Jari Seppälä sanoo, että siian allaskasvatukselle antaa vauhtia se, että uusista kotimaisista lajeista yritetään löytää vaihtoehtoa tasaisin välein markkinointivaikeuksiin törmäävälle kirjolohelle.
Lohikaupassa eletään kansainvälisillä markkinoilla, joissa ei enää ole EU:n sisälläkään rajoitteita. Kun markkinoilla tulee tungosta, suomalaiset jäävät yleensä norjalaisen jättituotannon varjoon. Siksi vaihtoehtoisten kotimaisten kalojen kasvatus yleistyy.
Toinen syy siian kasvatuksen yleistymiseen on se, että luonnonkalan pyynti hiipuu kalastajien harvetessa.
Rktl:n asiakkuuspäällikkö Otso Järvisalon mukaan hyljemäärät ovat kasvaneet myös merialueilla niin suureksi, että verkkopyynti on hankalaa.
Järvisalon mukaan aiemmin pelättiin, että kasvuun lähtenyt siian tuotanto sotkee luonnonvesistä pyydetyn kalan markkinat.
"Kysyntä on kuitenkin jo isompi kuin pyynti ja viljely yhteensä. Kaikki kalastettava siika menee lähimarkkinoille", Järvisalo muistuttaa.
Kotimaisten kalojen kasvatuksessa ollaan vasta alkutaipaleella. Siian lisäksi kasvatuskalaksi on tulossa hyvää vauhtia myös kuha.
"Kuhasta on tekeillä järeitäkin tutkimuksia", Järvisalo sanoi.
Muidenkin kalalajien ottamista allaskasvatukseen selvitellään ennakkoluulottomasti. Järvisalon mukaan keinotekoiseen tuotantoon on kaavailtu madetta ja ahventakin.
Kalojen jalostus
ei ole manipulointia
Siian kasvatukseen on jalostettu jo oma laji Rktl:n Tervon laitoksella. Se on alkuperältään Kokemäenjoen vaellussiika.
Rktl on jalostanut kasvatussiikaa yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kanssa.
Järvisalon mukaan jalostuksessa on etsitty ensisijaisesti nopeasti kasvavaa kalaa. "Tämä ei ole manipulaatiota, vaan perinteistä eläinjalostusta", Järvisalo korostaa.
Euroopan unionin tavoitteen mukaan kalankasvatusta pitäisi lisätä neljä prosenttia. Järvisalo harmittelee sitä, että Suomessa kehitys menee tiukentuvin lupien vuoksi ihan toiseen suuntaan.
Ruotsissa on valittu toinen tie. Siellä säännöstelyvesien patoaltaita käytetään kasvatusaltaina ja lupien myöntäminen on alistettu maakunnalliseksi. Järvisalon mukaan tämäkään ei selitä maiden eroja.
"Pohjanlahden rannikolla Vaasan korkeudella saa Ruotsin puolelle luvan 500-700 tonnin laitokselle. Suomen puolella annetaan 50 tonnin lupia ", Otso Järvisalo ihmettelee.