Lehtien ulkoasu-uudistuksiin erikoistunut espanjalainen journalisti Javier Errea voi osallistua erittäin hyvillä mielin pohjoismaisten ulkoasujournalistien vuosittaiseen seminaariin Oulussa.
Errea on saanut juuri valmiiksi uransa ensimmäisen skandinaavisen lehden, Hufvudstadsbladetin, sisältöuudistuksen, joten hän on aikaisempaa tukevammalla maaperällä esiintyessään pohjoismaisille kollegoilleen.
"Ensimmäinen uudenlainen lehti ilmestyi maanantaina. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen", Errea myhäilee.
Helsingissä työskentely on antanut Errealle mahdollisuuden tutustua pohjoismaiseen journalismiin laajemminkin ja verrata pohjoisten sanoma- ja aikakauslehtien sisältöjä keski- ja eteläeurooppalaisiin julkaisuihin.
"Etelässä pyöritään poliitikkojen ympärillä ja ollaan paljon virallisempia: pyöreitä pöytiä ja lehdistötilaisuuksia. Skandinaavisissa lehdissä tavalliset ihmiset pääsevät ääneen, mikä on mielestäni paljon kiinnostavampaa. Ja mikä erikoista, humaani ote koskee normaalia uutistyötä eikä pelkkiä viikonloppu- ja muita liitteitä."
Ilmaisuus syö journalismia
Tilattavat ja ostettavat sanomalehdet kaikkialla maailmassa kärsivät levikkien romahduksista ja lukijoiden siirtymisestä kaupunkilehtien ja internetin uutisvirran lukijoiksi.
Javier Erreakin on huolissaan tästä kehityksestä. Hänen mukaansa ongelma ei piile lehtien julkaisutavassa vaan uutisten maksuttomuudessa.
"Nykyään on valtavasti ääniä, mielipiteitä, julkaisukanavia, tuhansia bloggaajia. Tuhansittain amatöörejä, jotka haluavat esiintyä journalisteina. Mutta minun mielestäni me tarvitsemme korkeasti koulutettuja ammattitoimittajia, jotka osaavat erottaa uutiset kaikesta epäolennaisesta. Ja juuri tämän takia uutisista pitää mielestäni maksaa."
Errea myöntää lähestymistapaansa romanttiseksi jopa naiiviksi, mutta hänen mukaansa journalistiset tuotteet voi rinnastaa aivan hyvin supermarketin hyllyjen antimiin. Marketissa asioivallekaan ei tule mieleen haalia kassiinsa tuotteita ilmaiseksi, vaan kaikki kulkevat kiltisti kassan kautta.
"Journalismin kriisikin johtuu siitä, että ihmiset ovat oppineet siihen, että internetissä kaikki on ilmaista. Mutta tilanne on muuttumassa. Useat merkittävät sanoma- ja erikoislehdet ovat suunnittelemassa sisältöjensä muuttamista maksullisiksi. Wall Street Journal ja Financial Times ovat tämän suuntauksen näkyvimmät esimerkit. "
Kaikki kerrontatavat käyttöön
Javier Errea myöntää, että myös toimittajat itse voivat katsoa peiliin, kun mietitään syitä lehtien tippuviin levikkeihin ja irtonumeromyynteihin.
Hänen mukaansa lukijat ovat jopa usein paljon valmiimpia muutoksiin kuin lehtiä tekevät toimittajat, valokuvaajat, graafikot ja muut ammattilaiset.
Journalisteja lehtien sisältöuudistusten yhteydessä kouluttava Errea on itse ajanut toimituksiin uusia kerrontatekniikoita ja -työkaluja.
"Nykyäänhän uutiset ovat useimmiten vain otsikoita, tekstiä, valokuvia ja kenties hieman grafiikkaa. Minusta sanomalehdet voisivat käyttää muitakin kerrontatekniikoita ja -työkaluja päivittäisten uutisten kertomiseen: sarjakuvaa, pilapiirroksia, vitsejä, numeroita, tilastoja, tyhjää tilaa... Näitä uusia keinoja on vaikka kuinka paljon, mutta miksei niitä käytetä?"
Errea kertoo puhuneensa näkemyksistään rivitoimittajien, valokuvaajien, päätoimittajien, mediakonsernien omistajien, kaikkien journalismin kanssa työskentelevien kanssa.
"Uusien kerrontatekniikoiden käyttö vaatisi toimitusten uudelleen organisointia, henkistä vallankumousta. Tähän ei löydy helposti valmiutta. Lukijat ovat jo valmiimpia tällaiseen käsittelytapaan. Esimerkiksi nuoret ihmiset ovat tottuneet visuaaliseen vallankumoukseen internetin ja aikakauslehtien ansiosta. Nyt vain pitäisi saada tämä hyvin konservatiivinen journalistien ammattikunta muutoksen taakse. Tämä auttaisi tekemään uutisista ja lehdistä entistä mielenkiintoisempia", korostaa Javier Errea.