Uusi yhdenvertaisuuslaki ennalta ehkäisee ja vähentää syrjintää arkielämässä, työministeri Tarja Filatov (sd.) uskoo.
"Etnisen syrjinnän kohteeksi joutuneen asema paranee, kun syrjintäasian voi viedä uuden pehmeämmän valitustien eli asiantuntijoista koostuvan syrjintälautakunnan käsiteltäväksi", Filatov kertoi tiistaina esitellessään helmikuun alussa voimaan tullutta lainsäädäntöä.
Suuri osa syrjinnästä arvioidaan jääneen pimentoon, koska apua on pitänyt tähän asti hakea raskaan käräjätien kautta.
Palvelujen osalta
suuri merkitys
Yhdenvertaisuuslaissa kielletään ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen sekä sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä.
Syrjintään syyllistyvä voi joutua maksamaan enintään 15 000 euroa hyvitystä syrjinnän kohteeksi joutuneelle.
Filatov korosti, että uutta nykyiseen lainsäädäntöön on jaettu todistustaakka, jota ei kuitenkaan sovelleta rikosasian käsittelyssä.
Työministeri kertoi, että syrjitetyn on aiemmin pitänyt pystyä osoittamaan tulleensa syrjityksi.
"Jatkossa myös vastaajan on osoitettava, että syrjinnän kieltoa ei ole rikottu."
Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen ennustaa, että palvelujen tarjonnassa uudella lailla on suurta merkitystä. Laki kieltää syrjinnän erilaisten palvelujen tarjonnassa etnisen alkuperän perusteella.
Esimerkiksi pankit ja ravitsemusliikkeet eivät voi jatkossa kohdella eri tavoin henkilön entisen taustan johdosta.
Laki ei koske yksityishenkilöiden välistä tavaroiden, omaisuuden ja palvelujen tarjontaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yksityishenkilö voi vuokrata haluamalleen henkilölle.
Uudella lainsäädännöllä on toimeenpantu EU:n rasismi- ja työsyrjintädirektiivit.
Työ- ja palvelusuhteissa lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset.
Suomalaisena sovellutuksena laissa on syrjintälautakunta, joka vähemmistövaltuutetun ohella valvoo etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää.
Valtioneuvoston on määrä nimittää syrjintälautakunta ensi viikolla.