Itä-Suomen hovioikeuden perjantaisen päätöksen mukaan suomalaisen Outi Kosken ja yhdysvaltalaisen John Rogersin pojat on palautettava äidilleen. Hovioikeus teki näin uudenlaisen ratkaisun monipolvisessa palautuskiistassa.
Kuten odottaa saattoi, hovioikeuden päätös ei jäänyt kiistan viimeiseksi sanaksi. Korkein oikeus kielsi poikien isän pyynnöstä perjantai-iltana hovioikeuden päätöksen täytäntöönpanon. Jos KKO:n ratkaisu olisi ollut toinen, juttu olisi ehkä saatu vihdoinkin päätökseen.
Korkein oikeus ei ottanut kantaa vielä itse asiaan eikä edes siihen, antaako se poikien isälle valitusluvan hovioikeuden päätöksestä. Päätöstä valitusoikeudesta tai sen eväyksestä ei olisi voinutkaan tehdä vastuullisesti muutamassa tunnissa.
Sopii vain toivoa, ettei korkein oikeus aikaile ja että myös se suostuisi kuulemaan kiistan kohteena olevia poikia. Aiemmassa vaiheessa korkein oikeus jätti heidät kuulematta. Todistajat ja hovioikeus ovat todenneet 13- ja 10-vuotiaat pojat ikäisikseen kehittyneiksi.
Itä-Suomen hovioikeus kuuli ensimmäisenä suomalaisena oikeusasteena poikien näkemyksiä ja pohjasi ratkaisunsa osin heidän kantaansa. Oltakoon hovioikeuden ratkaisun juridisista linjauksista mitä mieltä tahansa, lasten kuuleminen osoitti inhimillisyyttä, jota viranomaisten pitää ja olisi pitänyt noudattaa jo aiemminkin.
Aiemmin poikia olivat kuulleet ranskalaiset viranomaiset, jotka palauttivat heidät viime maaliskuussa Suomeen, kun John Rogers oli viemässä heitä Yhdysvaltoihin. Isä oli hakenut heidät vastoin poikien omaa tahtoa Espoosta. Alun alkaen amerikkalainen tuomioistuin määräsi eronneen pariskunnan lapset yhteishuoltoon ja asumaan isänsä luona.
Asiaa voi tarkastella puhtaasti kansainvälisen lapsikaappaukset kieltävän sopimuksen perusteella. Silloin Outi Koski on heikoilla. Kun otetaan huomioon YK:n lasten oikeuksien julistus, poikien omalle tahdolle on pantava painoa. Itsenäisesti kantansa muodostamaan kykenevien alaikäisten näkemykset kuuluisi ottaa myös oikeudenkäytössä huomioon.
Kiistaa eri kansallisuuksiin kuuluvien vanhempien lapsista on käyty Suomessa ennenkin, mutta nyt esillä oleva tapaus on käänteissään vaiherikkain, ehkä jopa tuskallisin. Kiistan yksi opetus on, että kansainvälisissä sopimuksissa on ristiriitoja, jotka olisi syytä korjata. Tärkeimmän eli lasten itsensä kannalta asian tekee ikäväksi eri suuntiin vetävä, aikuisten aiheuttama riepottelu, johon lapset itse ovat täysin syyttömiä.
paakirjoitus@kaleva.fi