Masennuksesta kärsii joka viides jossain elämänsä vaiheessa. Viime vuonna lähes 4 300 jäi masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana .
"Kehitys on erikoinen, sillä väestötutkimuksissa masentuneiden määrä ei ole lisääntynyt, vaikka masennuksesta aiheutuva työkyvyttömyys näyttää lisääntyvän", kommentoi vastuualueen ylilääkäri Jorma Kiuttu Kelan Pohjois-Suomen aluekeskuksesta.
Työterveyshuollon halutaan ottavan aktiivisemman roolin masennuksen hoidossa. Työterveyslaitos on laatinut masennuksen hyvän hoitokäytännön ohjeet työterveyshuolloille. Uusien hoitokäytäntöjen toivotaan olevan käytössä jo ensi vuoden puolella ympäri maata.
Merkittävä edistysaskel
Työterveyslaitos toimii yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön masennuksen torjunta eli Masto-hankkeen kanssa järjestämällä syksyn aikana Hyvät käytännöt masennuksen hoidossa -koulutuksia työterveyslääkäreille ja psykiatreille ympäri Suomea. Kiuttu on yksi kiertueen kouluttajista. Oulussa hoitokäytäntöihin perehdytään joulukuun alussa. Koulutukset jatkuvat vuoteen 2010 saakka.
"Kyseessä on merkittävä edistysaskel, sillä työterveyshuollon roolia masennuksen hoidossa ei ole aikaisemmin määritelty. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa voidaan kyllä määrätä lääkitystä ja terapiaa, mutta sieltä käsin on vaikea puuttua työyhteisöihin. Työterveyshuolto on avainasemassa työikäisten hoidon järjestelyssä", Kiuttu toteaa.
Herkemmin esille
Uusissa hoitosuosituksissa korostetaan ennaltaehkäisyä, haetaan aktiivisia toimintamalleja ja asennemuutosta. Kiuttu toivoo, että hoitosuosituksien myötä masennus uskallettaisiin ottaa entistä herkemmin esille myös työterveyshuollossa. "Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä."
Mallilla halutaan myös tiivistää työpaikan, työterveyden ja psykiatrian erikoisosaamisen yhteistyötä. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan suurin osa masennusperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä ei ole saanut riittävää hoitoa. Sairauspoissaolon pitkittyessä työhön paluun todennäköisyys pienenee. Esimerkiksi puolen vuoden sairausloman jälkeen työhän palaa vain puolet.
"Kun pitäisi tehdä päätöksiä eläkeasioista, ollaankin ongelmissa. On kyseenalaista, myönnetäänkö hoitamattomuudesta eläkettä. On myös mahdollista, että masennus pahenee hoitamattomana niin vaikeaksi, että eläke on myönnettävä sen takia."
Kiutun mukaan myös hoidon seuranta on ollut puutteellista. "On kenties kirjoitettu masennuslääkeresepti ja sairauslomaa. Kontrollikäynti on sovittu sairausloman päätteeksi, vaikka hoitoon pitäisi liittää aktiivinen, muutaman viikon välein tapahtuva seuranta sairausloman aikana. Työterveyshuollossa olisi sovittava seurantavastuusta."
Uupuminen ensioireena
"Työyhteisössä masennuksen tunnistamisessa esimiehellä on iso rooli. Työterveyshuolto voisi toimia hänen apunaan", vinkkaa Kiuttu.
Riskiryhmässä ovat työssään uupuneet, joilla työ on illat ja yötkin mielessä. Kiutun mukaan uupumustila voi edeltää masennusta.
Elämäntilanteen muutokset, kuten avioero ja läheisen kuolema voivat myös altistaa masennukselle.
Kelan Pohjois-Suomen aluekeskuksessa Oulussa on testattu masentuneiden työikäisen varhaista kuntoutusmallia. Tutkimustulokset saadaan kevääseen mennessä.
"Tulosten valmistuttua katsomme, voisiko varhaisen kuntoutusmallin ottaa pysyvämmin käytäntöön", Kiuttu pohtii.