Syksyllä paljon porua herättänyt uusi yhteistoimintalaki on astunut voimaan. Lain merkittävin uudistus, jonka mukaan lakia sovelletaan vähintään 20 työntekijää työllistäviin yrityksiin, tulee kuitenkin voimaan vasta ensi vuoden alussa. Silloin lain piiriin tulee vajaat 2 800 yritystä ja runsaat 66 000 työntekijää lisää.
Yt-laki koskee nyt yritysten lisäksi myös kaikkia yhdistyksiä, yhteisöjä ja säätiöitä. Lisäksi työnantajan maksamat hyvitykset esimerkiksi laittomista irtisanomisista eivät ole enää riippuvaisia työntekijöiden palkoista. Nyt hyvitys on maksimissaan 30 000 euroa. Sen suuruus riippuu muun muassa yrityksen koosta ja lain laiminlyönnin merkittävyydestä. Aiemmin korvaus on ollut maksimissaan työntekijän 20 kuukauden palkka.
Työnantajilla on uuden lain mukaan velvollisuus antaa henkilöstön edustajille tiedot yritysten määrä- ja osa-aikaisista työntekijöistä sekä työpaikoilla tehtävistä alihankintatöistä. Työnantajan pitää myös laatia henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet.
Lisäksi työntekijöiden irtisanomista, lomauttamista ja osa-aikaistamista koskevien neuvottelujen vähimmäisaika pitenee ja henkilöstön edustajille annetaan paremmin tietoa yrityksen muutostarpeista.
"Uhkakuvat liioittelua"
Yt-lakia koskenut eduskuntakeskustelu viime syksynä oli vähintäänkin värikästä. Kokoomuksen mukaan työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja demarivetoinen työministeriö kävelivät yrittäjien yli lain valmistelussa. Keskustaa ja RKP:tä kokoomus syytti rintamapetturuudesta, koska ne antoivat periksi lain laajentamiselle aiempaa pienempiin yrityksiin.
Myös yrittäjäjärjestöt maalailivat piruja seinille siitä, että pienten yritysten kasvu tyrehtyy uuden lain vuoksi. Suomen yrittäjien puheenjohtaja, nykyinen kansanedustaja Eero Lehti (kok.) pelotteli syksyllä, että 10 000 yritystä lopettaa uuden väen palkkaamisen, jos laki menee läpi. Jotkut yrittäjät ovat uhkailleet halkaista yrityksensä kahtia lakia kiertääkseen.
IPR University Centerin johtaja oikeustieteen tohtori Niklas Bruun kehottaa näitä yrittäjiä laittamaan jäitä hattuun.
"Yrittäjä, joka pelkästään tämän vuoksi pilkkoo yrityksensä, aiheuttaa itselleen vain ylimääräistä vaivaa ja kustannuksia."
Myös työministeriön hallitusneuvos Raila Kangasperko pitää ajatusta yrityksen pilkkomisesta hämmästyttävänä. Hänen mukaansa se olisi suuritöistä suhteessa lain tuomiin velvollisuuksiin.
Kumpikaan heistä ei usko uuden työvoiman palkkaamisenkaan tyssäävän. Bruunin mielestä pelko on liioiteltu.
"Jos yritystä hoidetaan hyvin vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa, uusi laki ei tuo mitään lisää."
Bruunin mielestä yt-lakia voisi laajentaa uudesta versiostakin.
"Työntekijän oikeus tulla kuulluksi on kirjattu perustuslakiin ja EU:n oikeuteen. Voidaan kysyä, toteutuuko tämä oikeus vastaisuudessakaan alle 20 työntekijän yrityksissä."