Euron ratkaisun hetket lähestyvät, jälleen kerran. Tiukkaa talouspolitiikkaa ja elvyttävää kasvua on tuskallista yhdistää. Suomen kipupiste ovat yhteiset joukkovelkakirjalainat.
Euroopan unionin huippukokouksen tehtävänä loppuviikosta on, jälleen kerran, pelastaa euro. EU-johtajat työskentelevät kovassa paineessa, kun yhtä aikaa on torjuttava pankki-, velka- ja luottamuskriisiä.
Euroopan talous pitäisi saada kasvu-uralle, jotta ongelmat hälvenisivät. Enää ei tarvita kuin erinomainen suunnitelma, jolla Euroopan kuoleman spiraali vältetään. Koska suunnitelmaa ei näytä olevan, eurokriisin ratkaisu on pahasti levällään.
Espanja pyysi maanantaina odotetusti euromailta kriisilainaa pankkiensa pelastamiseksi. Apua on luvattu sata miljardia euroa, mutta apupaketin kooksi jäänee 51–62 miljardia euroa.
Eurokriisiä on viime päivinä ratkottu kuumeisesti. Suuret euromaat etsivät Roomassa viikonloppuna yhteistä linjaa kriisin hoitoon. Saksa ei taipunut Ranskan, Italian ja Espanjan ajamiin yhteisiin joukkovelkakirjalainoihin. Kasvun tueksi sovittiin kuitenkin 130 miljardin potista, joka kootaan Euroopan investointipankin pääoman kasvattamisesta, käyttämättömien EU:n aluetukien uudelleen ohjaamisesta ja projektibondeista.
Saksa ja Ranska jatkavat näkemyserojen hiomista jälleen keskiviikkona.
Suomen asema Saksan ja Hollannin rinnalla on käymässä tukalaksi, kun monelta taholta nousee paine yhteisten joukkovelkakirjojen puolesta. Muun muassa kansainvälinen valuuttarahasto IMF on patistanut euromaita eurobondeihin.
Yhteiset joukkovelkakirjalainat ovat Suomelle kuitenkin myrkkyä. Eurobondit ovat kipupiste, jonka yli hallitus ei ole halukas menemään. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on muistuttanut, että Suomi ei halua unionia, jossa vastataan yhteisesti veloista ja talouksista.
Espanjan apupaketti aiheuttaa myös Suomelle päänvaivaa. Jos Espanjan pankkeja tuetaan väliaikaisesta kriisirahastosta, Suomi vaatii Espanjalta takuita. Jos apupaketti kootaan pysyvästä kriisirahastosta, takuuongelmaa ei pitänyt olla, kun valtioilla on ensisijainen velkojan asema. Nyt osa maista haluaa ensisijaisuudesta eroon rauhoittaakseen yksityisiä sijoittajia.
Kreikan uusi hallitus on taas vaatinut lykkäyksiä lainojen takaisinmaksuun. Silmäleikkauksessa ollut Kreikan uusi pääministeri Antonis Samaras ei ole huippukokouksessa kuitenkaan puolustamassa vaatimuksia.
Pankkisektorin pelastamiseksi loppuviikon huippukokouksessa esitellään pankkiraportti, jossa todennäköisesti ehdotetaan keskitettyä pankkien valvontaa ja säätelyä. Aiemmin on sovittu taloussopimuksesta, joka yhtenäistää budjettien tekoa.
Tiukan talouspolitiikan ja kasvua tukevien uudistusten yhteensovittaminen tekee kipeää ja paikat repeilevät. Etelän euromaat uskovat, että ongelma ratkeaa yhteisillä joukkovelkakirjoilla. AAA-luokan maksajavaltiot Saksa, Hollanti ja Suomi haraavat vastaan.
Suomi pyrki minimoimaan haitat ja maksimoimaan hyödyt. Euroa ollaan yhä valmiita puolustamaan, mutta raja alkaa häämöttää. Kriisitunnelma tiivistyy.