Onneksi olkoon, te kaikki yli 26 000 uutta ylioppilasta! Ylihuomenna saatte painaa päähänne valkoisen lakin merkiksi pitkän työrupeaman loppumisesta.
Äidit, isät, mummot, vaarit, siskot, veljet ja koko lähipiirinne voivat nyt pullistella kanssanne ilosta, kun uurastus on vihdoin maalissa.
Lukiovuosien väsymys, yksinäisyys, menestymispaineet, stressi ja itketyt itkut eivät näy kasvoillanne lauantaina. Liian monelle teistä ne ovat olleet totta jo monta vuotta. Ensin piti menestyä yläkoulussa, että reitti hyvään lukioon aukesi. Hyvässä lukiossa piti sinnitellä, että sai hyvän ylioppilastodistuksen ja mahdollisuudet jatkaa opintoja.
Viime vuonna julkistetun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan noin 13 prosenttia lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista kärsi koulu-uupumuksesta. Teidän joukostanne se tarkoittaisi lähes 3 000 koulutyön liiaksi uuvuttamaa lukiolaista. Tytöistä uupumisen tunnisti 17 prosenttia ja pojista liki kahdeksan prosenttia.
Koulu-uupumus on opiskeluun liittyvän stressin seurausta. Tutkimuksessa väsymisen indikaattoreita ovat koulutyöhön tai opiskeluun liittyvä emotionaalinen, uupumusasteinen väsymys, opintojen merkityksen vähentyminen, kyynisyys tai välinpitämätön suhtautuminen koulutyöhön tai opiskeluun sekä riittämättömyyden tunne opiskelijana. Uupumuksesta kärsivät erityisesti menestymistä hakevat lukiolaistytöt.
Pitkään jatkuva uupumus saattaa johtaa masennukseen. Jos väsymys alkaa nostaa päätään yläluokilla, se yleensä pahenee lukiossa.
Moni teistä, useampi kuin ennen, on näyttänyt väsymyksensä ja ahdistuksensa myös opettajille ja koulupsykologeille, jos sellainen on sattunut koulussa olemaan. Monet, ikävä kyllä eivät kaikki, ovat voineet näyttää sen kotona ja saaneet tukea ja kannustusta. Liian monelle koti on pystynyt tarjoamaan vain lisää huolta ja painetta pärjätä.
Moni olisi halunnut mieluummin opiskella vähemmän sähköisesti kuin monissa kouluissa nyt tehdään. Läppärit luokassa ovat usein enemmänkin lisärasite kuin helpotus. Sähköinen ylioppilaskirjoitus on monelle lukiossa jatkavalle pelon ja murehtimisen aihe.
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen painottuminen enemmän ylioppilastodistuksen arvosanoihin pääsykokeiden sijasta luo entistä enemmän painetta kirjoituksissa menestymiselle. Moni teistä on joutunut käymään vielä töissäkin opiskelun ohella.
Me, jotka olemme lähempänä riemuylioppilaan kuin teidän ikäänne emme tiedä, minkälaisissa paineissa te nuoret opiskelette. Teidän kuuluisi nauttia elämästä eikä ahdistua opiskelusta. Teidän kuuluisi kasvaa turvallisesti aikuisuuteen, opiskella, touhuta kavereiden kanssa ja pitää hauskaa.
Lukiolain mukaan koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.
Lukiojärjestelmä ja siihen tehdyt muutokset ovat pikemminkin heikentäneet kuin tukeneet kasvamista tasapainoisiksi aikuisiksi. Ikävä kyllä kaikki koditkaan eivät pysty täyttämään lukiolain vaatimuksia.
On kuitenkin lohdullista, että kouluterveyskyselyn mukaan yli 70 prosenttia kaikista opiskelevista nuorista kokee, että elämällä on päämäärä ja tarkoitus. Hyvää matkaa seuraavaan päämäärään!