Keskiviikkona 9. helmikuuta, kiinalaisen uuden vuoden päivänä, Amnesty International osoitti Kiinaa syyttävällä sormella: maassa oli teloitettu 200 henkilöä kahden edeltävän viikon aikana.
Maassa, joka pitää hallussaan kuolemantuomioiden maailmanennätystä, tuokin luku on luultavasti arvioitu liian alhaiseksi, sillä se perustuu ainoastaan Kiinan lehdistössä julkaistuihin tietoihin.
Perinteen mukaisesti hallinto panee toimeen lukuisia teloituksia ennen suuria kansallisia juhlia, ja kuolemantuomion vastustajat ovat Kiinassa pieni vähemmistö, joka keskittyy lähinnä juristipiireihin.
"Rikoslakiin ollaan suunnittelemassa uudistuksia, ja lainsäädäntö voisi kehittyä siihen suuntaan, ettei kuolemantuomiota enää annettaisi rangaistukseksi tietyistä rikoksista", totesi varaoikeusministeri Zhang Jun vastikään.
Joulukuussa 2004 Hunanin maakunnassa pidetyssä symposiumissa jotkut asiantuntijat jopa totesivat, että "kuolemantuomiosta luopuminen on sivistyneen yhteiskunnan merkki". Professori Qiu Xinglong, Xiangtanin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan rehtori, uskaltautui viemään tuon perustelun vielä pidemmälle huomauttamalla, että "koska laki tunnustaa rikollisten olevan ihmisiä, noilla samoilla rikollisilla on oikeus elää".
Symposiumiin osallistunut varaoikeusministeri huomautti tuolloin, että vastauksen voi tarjota ainoastaan rangaistusjärjestelmän uudistaminen. "Tässä hengessä pitäisi harkita nykyistä pidempiä, 20-30 vuoden vankeusrangaistuksia, jotta voitaisiin vähentää kuolemantuomioiden määrää."
Suurin osa elinkautisvangeista päästetään Kiinassa yleensä vapaaksi sen jälkeen, kun he ovat viettäneet 15-16 vuotta vankilassa.
"Mielestäni kuolemantuomiot tulisi rajata vain hyvin raakoihin väkivaltarikoksiin: murhat, panttivankien ottaminen, raiskaukset ja niiden lisäksi huumekauppa", totesi Pekingin kansan yliopiston professori Xie Wangyuan. Hänen mielestään "talousrikoksista" ei enää tulisi määrätä kaikkein ankarinta rangaistusta.
Kuolema toimii
pelotteena
Professori Xie ei kuulu kuolemanrangaistuksen poistamisen kannattajien leiriin. Hänen mielestään Kiinassa on yhä "kulttuurisia syitä", jotka oikeuttavat turvautumisen kuolemanrangaistukseen.
"Vaikka kuolemanrangaistus on mukana maan lainsäädännössä, se ei tarkoita, että järjestelmä olisi huono. Tiedän, että varsinkin Euroopassa tämän rangaistusmuodon katsotaan olevan ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa. En ole samaa mieltä, vaikka katsonkin, että sen sovellusaluetta tulisi rajoittaa", professori sanoi.
Kuoleman uhka toimii pelotteena. Vanhan sananlaskun mukaan on "parempi elää kurjuudessa kuin kuolla vauraudessa".
Enemmistö kannattaa
kuolemantuomiota
"Kiinassa kuolemantuomioon suhtaudutaan kahdella tavalla. Suuren yleisön enemmistö kannattaa kuolemanrangaistuksen säilyttämistä. Yliopistoväki ja juristit ovat varovaisempia", Xie Wangyuan sanoo.
Toinen mahdollisuus rajoittaa kuolemantuomioiden määrää olisi se, että ainoastaan "Kansan korkein oikeus" voisi määrätä tuon rangaistuksen. Tähän saakka alueellisten tuomioistuinten määräämät kuolemantuomiot on tosin pitänyt hyväksyä korkeimmassa oikeudessa, muttei väkivaltarikosten eikä raiskausten osalta. Niinpä maakuntien tuomareilla on laajat oikeudet.
Itse asiassa rikosten määrä nousi edelleen vuonna 2004, kertoi valtion turvallisuusministeri viime viikolla: rikoksia tilastoitiin kaikkiaan 4,7 miljoonaa.
Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden syveneminen aiheuttaa edelleen rikollisuutta, eikä kuolemantuomio riitä pelotteeksi. Kun Kiina on avautumassa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kohti muuta maailmaa, se ei kuitenkaan enää voi säästellä keskustelua.
Eräs Chongqingin kunnan edustaja paljasti vuonna 2004, että Kiinassa teloitetaan joka vuosi 100 00 henkilöä eli viisi kertaa enemmän kuin kaikissa muissa maissa yhteensä. Tuo uutinen oli ennenkuulumaton. Koskaan aikaisemmin ei ole virallisesti kerrottu mitään lukuja Kiinassa toimeenpantujen kuolemantuomioiden määrästä.