Vesi- ja viemärilaitoksista on viime vuosiin saakka puuttunut oma täsmäkoulutus.
Käytönvalvojat ja prosessiasentajat ovat valmistuneet ammattiopistojen prosessinhoitajalinjalta, joissa vesihuolto on ollut vain kapea siivu muiden aineiden joukossa.
Alan ammattitaito on ollut hyvin vaihtelevaa ja jopa puutteellista varsinkin pienillä paikkakunnilla.
Asiaan herättiin tämän vuosikymmenen alussa. Alalle luotiin oma ammattitutkinto, jonka voi suorittaa työn ohessa näyttötutkintona.
Ensimmäiset viisi opiskelijaa valmistuivat tämän vuoden alussa Rovaniemellä.
Sattumalta todistukset jaettiin samoihin aikoihin, kun Nokialla painiskeltiin koko valtakuntaa hätkähdyttäneen vesikatastrofin kanssa.
"Nokia osoittaa, kuin haavoittuva järjestelmä on ja kuinka tärkeästä asiasta on kysymys. Jos vesi jostain syystä saastuu tai loppuu, se vaikuttaa heti valtavan ihmisjoukon terveyteen ja arkielämään", toteaa Oulun Veden käyttöpäällikkö Eeva Heiska.
Näytöt ratkaisevat
Heiska on keskeisessä asemassa uuden tutkinnon kehittämisessä. Hän toimii puheenjohtajana valtakunnallisessa tutkintotoimikunnassa, joka vastaa siitä, että näyttötutkinnot todella mittaavat sitä mitä pitääkin ja että todistuksen saanut osaa asiansa.
Nokian tapauksen syitä Heiska ei halua ryhtyä tarkemmin ruotimaan, koska tutkintakin on edelleen kesken. "Se on varmaa, että maan jokaisessa vesilaitoksessa näitä asioita on viime aikoina pohdittu ja systeemit tarkistettu."
Uuden tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin kuuluu muun muassa veden laatuun kohdistuvien riskien ja vaarojen tunnistaminen. Puhdas vesi on kaikkea muuta kuin itsestään selvyys.
Koulutus lisää henkilöstön pätevyyttä, mutta parantaa myös alan imagoa. Henkilöstön työmotivaatio ja itsetunto kasvaa, kun tieto omasta tehtävästä ja sen merkityksestä suuressa kokonaisuudessa kasvaa.
Alan työnjohtajista on teknikkokoulutuksen loppumisen takia pulaa jo nyt. Ammattitutkinnon yksi tarkoitus on luoda osaajia, jotka voisivat edelleen pätevöityä työnjohtotehtäviin. Valtakunnallinen Vesi- ja viemärilaitosyhdistys esitti aikoinaan Opetushallitukselle, että perustettaisiin myös uusi vesihuoltomestarin tutkinto, mutta se ei toistaiseksi ole toteutunut.
Räätälöity tutkinto
Uuden ammattitutkinnon suorittaminen on vapaaehtoista, eikä se välttämättä edellytä valmistavaa koulutusta, jos tuntee, että asiat ovat hallinnassa. Tieto ja taito osoitetaan näyttökokeissa, joissa Heiskan mukaan on todella osattava asiat.
Tutkinto on räätälöity käytännön työelämän tarpeisiin. Oppilaitos ja koulutettavan työnantaja ovat tiiviissä yhteistyössä koko koulutuksen ajan.
Käytännössä useimmat osallistuvatkin myös valmistavaan koulutukseen, jota tällä hetkellä antavat AEL (entinen ammattien edistämislaitos), SYKLI (Suomen ympäristöopisto), Lapin ammattiopisto ja Etelä-Karjalan aikuisopisto, Aktiva.
Koulutusta on noin kaksi päivää kuukaudessa vuoden tai puolentoista ajan.