Taistelutantereena pitkään olleen Irakin valtion olemassaoloa uhkaa tällä hetkellä kaksoiskriisi. Uhat tulevat Irakista noin kolmasosaa hallussaan pitävistä islamististista Isis-joukoista ja hallituksen muodostamisesta alkaneesta sisäpoliittisesta kriisistä.
Islamilaista valtiota haluavien Isis-joukkojen menestys on johtanut siihen, että Yhdysvallat on muutaman päivän ajan tehnyt ilmaiskuja islamistijoukkoja vastaan. Lisäksi ainakin Yhdysvallat ja Ranska ilmoittivat ryhtyvänsä aseistamaan Isis-joukkoja vastaan Pohjois-Irakissa taistelevia kurdeja.
Tiistaina alettiin puhua jopa siitä, että kansainvälinen yhteisö voisi joutua puuttumaan Irakin asioihin aseellisella väliintulolla. Tähän vaihtoehtoon viittasi puolustusministeri Carl Haglund (r.)
Vaihtoehto on kuitenkin pois suljettu niin kauan kuin Yhdysvaltain presidentti Barack Obama pitää kiinni siitä, ettei Yhdysvallat lähetä Irakiin enää maajoukkoja. Väliintulolle tulisi saada YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus. Sen saanti olisi taas epävarmaa Ukrainan kriisin takia.
Samaan aikaan Irakin vallanpitäjät ovat ajautuneet valtataisteluun, joka on nostanut esiin jopa vallankaappauksen mahdollisuuden. Valtataistelu liittyy uuden hallituksen muodostamiseen.
Sisäpolitiikassa kummisetänä oleva Yhdysvallat painosti Irakin uskonnolliset ryhmät vaihtamaan pääministeri Nouri al-Malikin saman puolueen toiseen mieheen. Irakin shiaenemmistöä edustava Maliki sai muut uskonnolliset ryhmät takajaloilleen repivällä politiikallaan.
Vallankaappauksen uhka liittyy juuri Malikiin, joka ei ole tyytynyt kohtaloonsa. Hänellä on yhä tukijoita virka- ja turvallisuuskoneistossa.
Pääkirjoitus