Valtuustoryhmät kokoontuvat sunnuntai-iltana neuvottelemaan Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän perussopimuksen uudistamisesta.
Maanantaina Oulun kaupunginhallituksen pitäisi evästää tulevaa tiistaita varten kaupungin neuvottelijat siitä, millaista hallintomallia Osakkissa ryhdytään tavoittelemaan. Tiistaina kuntayhtymän omistajat kokoontuvat saman pöydän ääreen keskustelamaan Osakkin kehittämisnäkemyksistä.
Perussopimuksessa ydinkysymys on siinä, millainen asema tulevaisuudessa annetaan Oulun seudun ammattikorkeakoululle.
Päävaihtoehdot ovat jatkaa nykyisellä mallilla niin, että ammattikorkeakoulu toimii samassa kuntayhtymässä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa tai koulutusasteet erotetaan toisistaan. Viimeksi mainitussa tapauksessa ammattikorkeakoulun toiminta järjestetään Oulun kaupungin toimintana.
Mielipide-eroja on
Poliittisten puolueiden kesken Oulussa on selviä mielipide-eroja Osakkin linjauksista. Ammattikorkeakoulun erottamista omaksi yksiköksi ovat julkisuudessa ajaneet selkeästi kokoomus ja vihreät, joiden mielestä ammattikorkeakoulun itsenäisyys takaa parhaat kehitysmahdollisuudet.
Toista laitaa ajattelussa edustavat keskusta ja vasemmistoliitto, joiden mielestä nykyisen mallin kehittäminen tarjoaa parhaat mahdollisuudet. Hallinnon muutoskuluja ei synny.
SDP:n edustajisto on koolla keskustelemassa asiasta sunnuntaina ennen valtuustoryhmien kokousta. Edustajisto opastaa ensin demarineuvottelijat kello 17.
Valtuustoryhmien neuvotteluissa yritetään hakea yksimielisyyttä kaupungin viralliseksi kannaksi, jotta oululaisten neuvottelijat apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi ja suunnittelusihteeri Sakari Pulkkinen pystyvät tiistaina sanomaan jotakin kaupungin näkökulmana muiden omistajakuntien kanssa käytävissä neuvotteluissa.
Jos neuvottelutulosta ei sunnuntaina löydy, saatetaan asiasta äänestää kaupunginhallituksessa maanantaina.
Yksinkertaisempia perussopimukseen liittyviä muutosehdotuksia ovat nykyisen yhtämäkokouksen korvaaminen yhtymävaltuustolla ja kuntayhtymän koko kiinteistömassan siirto itsenäisen liikelaitoksen hallintaan, jolloin eri koulutushaarat vuokraisivat toimintaansa tarpeellisen määrän toimitiloja.
Oulun kaupungin organisaatiossa toimitaan vastaavalla tavalla, sillä tilahallinta on vuokraisäntä, joka laskuttaa esimerkiksi koulujen luokkatiloista opetustointa.
Kirjava jako
Suomessa toimii tällä hetkellä 31 ammattikorkeakoulua. Niiden hallinto on järjestetty varsin kirjavasti.
Osakkin tapaisessa kuntayhtymässä, jossa on mukana myös toisen asteen koulutus, toimii neljä ammattikorkeakoulua. Itsenäisenä kuntayhtymänä ammattikorkeakouluista on viisi.
Suosituin järjestelymalli on osakeyhtiömuoto, joka on valittu kahdeksan ammattikorkeakoulun hallintomalliksi. Seitsemässä tapauksessa ylläpitäjä on kaupunki. Perussopimusta pohtinut työryhmä esitti uudistusmalliksi juuri kaupunkiomisteista itsenäistä ammattikorkeakoulua.
Sivistysneuvos Pertti Kokkonen Oulun lääninhallituksesta huomauttaa, että Oulun verrokkikaupungeissa kaikissa ammattikorkeakoulu toimii itsenäisesti erillään toisen asteen koulutuksesta.
Kokkonen liputtaa liikelaitosmallin puolesta. Toisen asteen koulutusjärjestelyt ovat seudullisia, kun ammattikorkeakoulu on maakunnallinen. Kokoero aiheuttaa jatkuvasti toiminnallista ja näkemyksellistä kitkaa, joka haittaa toimintaa, Kokkonen arvioi.