"Luotin ja se tuli kalliiksi", puuskahtaa hankalasta vuokralaisesta päässyt oululaismies kysyen samalla vuokranantajan oikeuksien perään. Vuokralainen jätti maksamatta vakuusrahan ja vuokrat, samoin asuntoa rikottiin ja sieltä vietiin omaisuutta.
Tapahtunut kuulostaa Suomen Kiinteistöliiton lakimiehen Juha Terhon mukaan tutulta, joskin kärjistyneeltä.
Ulosottolaki uudistui viime maaliskuussa ja helpotti hieman vuokranantajan asemaa. Vuokranantajalla on nyt oikeus pyytää ulosottorekisteristä todistus josta selviävät henkilön mahdolliset ulosottotiedot kahden vuoden ajalta.
"Tätä mahdollisuutta on kyllä käytetty hyväksi", toteaa Oulun kihlakunnanvouti Reijo Junkkari.
Häätöhakemuksen tekemään joutunut vuokranantaja toteaa, että lain pitäisi velvoittaa tekemään tarkistus automaattisesti. "Nyt se voi jäädä, kun ihmisiin haluaa uskoa."
Häätöhakemuksia tehdään koko maassa vuosittain noin 6 100, niistä Oulun ulosottovirastoon tulee reilut 200. Kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä häätöhakemuksia on kirjattu 190.
"Tapauksista noin 30-40 prosenttia päätyy häätöön ja loput raukeavat vuokralaisen muuttaessa pois vapaaehtoisesti", tietää Reijo Junkkari.
Lakimies Juha Terho myöntää, että hankaliin ja todella räikeisiin tapauksiin oikeusprosessia kevyempi apu vuokranantajalle olisi tervetullut jos on selvää, ettei myöskään vuokralaisen oikeusturva vaarannu.
"Nykylain mukaan poliisi ei voi antaa virka-apua huoneiston tyhjentämiseen. Vuokranantaja puolestaan syyllistyy omankäden oikeuteen ja hallinnan loukkaukseen mikäli hän kantaa vuokralaisen tavarat pihalle tai vaihtaa asunnon lukot", tietää Terho. Juha Terho ennustaa, että hankalien tapausten määrä tulee kasvamaan, sillä asuntoja pidetään yhä enemmän sijoituskohteina.
"Usein varakkaimmat ihmiset ovat eläkeläisiä, joilla voi olla korkea kynnys käynnistää oikeusprosessia. Heille jokin sitä kevyempi tapa, esimerkiksi poliisin virka-apu, olisi hyvä."'
Yksi tapa varmistaa vuokralaisen taustat on käyttää ammattivälittäjää, jolla on mahdollisuus tarkistaa esimerkiksi luottotietoja.
"Jos vuokralaisella on maksuhäiriöitä kertoo se jo aika paljon. Perusteellisempaa taustojen tarkistamista täytyy toivoa erikseen. Mutta itsekin pystyy tekemään tiedusteluja jos vaivan näkee. Esimerkiksi aikaisemmilta vuokranantajilta voi kysellä", neuvoo Terho.
Asia saattaa pitkittyä
Jo 2-3 kuukauden vuokrarästit ovat peruste purkaa vuokrasopimus, samoin häiritsevä elämä ja huoneiston huono hoito. Vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen näissä tapauksissa ilman irtisanomisaikaa.
Mikäli vuokralainen ei lähde vapaaehtoisesti, joutuu vuokranantaja hakemaan häätötuomiota käräjäoikeudesta. Jos asia on riidaton, saa häätötuomion käräjäoikeudesta nopeimmillaan kuukaudessa tai kahdessa. Jos taas päädytään istuntokäsittelyyn voi asiassa vierähtää 3-5 kuukautta.
Häädön toteuttaa ulosottovirasto ja vuokralaiselle annetaan yleensä yhdestä kahteen viikkoa aikaa muuttaa pois.
"Lyhyemmäksi aikaa ei enää saa. Vuokralaisella on oltava säällinen aika muuton järjestämiseen. Ja on myös vuokranantajan etu, että vuokralainen saa järjestettyä asunnon. Jos aika lyhenisi merkittävästi, tulisivat häädön kustannukset, kuten huoneiston tyhjentäminen, todennäköisesti hakijalle", arvelee kihlakunnanvouti Reijo Junkkari.