Posio Posiolainen Jouni Myllymäki rouhii kaivinkoneensa routavasaralla vanhaa päällystettä hajalle Posion kirkonkylästä Kuusamoon johtavalla maantiellä.
Lapin tiepiirille töitä tekevän savukoskelaisen urakoitsijan palkkalistoilla on useita muitakin konemiehiä, jotka rakentavat Mourusalmelle johtavan 13 kilometrin tieosuuden käytännössä uudestaan sen monien mutkien ja jyrkkien mäkien vuoksi. Viime vuonna alkaneessa ja vuoden 2005 syksyyn kestävässä 2,2 miljoonan euron remontissa tiestä tulee myös nykyistä leveämpi.
Posiolaistyömaa on harvinaiseksi käynyt näky Pohjois-Suomessa, sillä viime vuosina tiukentuneet määrärahat ovat pakottaneet tiepiirit keskittämään toimenpiteensä vain välttämättömimpään: tieverkon päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehtimiseen ja sen kunnon säilyttämiseen.
Laajennusinvestoinneille jää tänäkin vuonna vain rahan rippeitä.
Pääteiden kunnosta
ei tingitä
Tiehallinnon Lapin tiepiirin perustienpidon käytettävissä oleva rahoitus on kuluvalle vuodelle hieman päälle 47 miljoonaa euroa, josta tiestön hoito, ylläpito ja korjausinvestoinnit haukkaavat liki 75 prosenttia.
"Esimerkiksi aloitteita kevytliikenneväylien rakentamiseksi on nytkin jonossa noin 150, mutta nykyisellä rahoituksella voimme toteuttaa niistä vain pari vuodessa. Tiukka rahatilanne näkyy myös teiden parantamishankkeiden viipymisenä", suunnittelupäällikkö Jukka Jääskö sanoo.
Jääskön mukaan tieverkon kunto kyetään kuitenkin säilyttämään nykyisen suuruisella rahoituksella. Pääteiden rapistumista tiellä liikkujien ei varsinkaan tarvitse pelätä, ja alemman tason tiestönkin osalta muun muassa matkailun ja muun elinkeinoelämän kannalta merkittävimpien osuuksien hyvä liikennöitävyys voidaan turvata, hän toteaa.
Liikenneturvallisuutta piirissä parannetaan myös pienten, mutta tarkkaan kohdennettujen toimenpiteiden avulla.
"Uusissa investoinneissa tilanne valitettavasti vain on se, että asiakkaiden odotukset ovat suuremmat kuin mihin tällä hetkellä pystymme", Jääskö myöntää.
Usein odotuksissa joudutaan pettymään myös Oulun tiepiirin alueella. Lapin piirin lailla tienpitäjä on joutunut rahapulan vuoksi siirtämään lukuisia kevytliikennehankkeita hamaan tulevaisuuteen.
Hankintapäällikkö Markku Tervo listaa samaan joukkoon kuuluviksi myös monet kuntataajamien tiestönparantamis- ja liikenneturvallisuushankkeet.
Lisäksi rahoitusta odottavat liikennemäärien kasvun aiheuttamat Oulun seudun tiestön kehittämistoimet valtatie 20:lla Oulusta Kiiminkiin sekä valtatie 4:llä Oulusta Kemiin.
"Ne tosin ovat jo sen suuruusluokan investointeja, että rahoitus tulisi kanavoida valtakunnallisen tarkastelun kautta. Piirin rahat niihin eivät riitä", Tervo sanoo.
Lisäkuluja kunnostusten pitkittymisestä
Perustienpitoon Oulun tiepiirillä on käytettävissä tänä vuonna 56 miljoonaa euroa, josta tieverkon päivittäiseen hoitoon, uudelleen päällystyksiin ja päällystettyjen teiden korjauksiin lasketaan kuluvan lähes 90 prosenttia.
Summassa eivät ole mukana pienet suunnittelurahat, toimintamenot ja muutamat erillisrahoitetut kohteet.
"Käsityksemme on, että perustienpidon vuosittainen lisäinvestointitarve olisi luokkaa 10-30 miljoonaa euroa tavoitteista riippuen eli kuinka paljon ja missä aikataulussa asiakastarpeet pyrittäisiin täyttämään", hankintapäällikkö Tervo kertoo.
Rahoitusvaje merkitsee alemman tasoisen tiestön osalta Tervon mukaan muun muassa sitä, että autoilijat saavat edelleenkin varautua päällysteiden katoamiseen joiltakin tieosuuksilta.
"Kun vanha pinta on aikansa rapistunut, se on kunnossapidon taloudellisuuden kannalta parempi repiä kokonaan pois."
Tervon mukaan tiestön remontointi pitäisi aina tehdä ajallaan. Viivyttely vain lisää yhteiskunnan menoja, sillä kunnostus on aina sitä kalliimpaa mitä huonompaan jamaan se ehtii päästä, hän huomauttaa.