Liikkuva poliisi on ottanut Haaransillan ja Kiviniemen välisen uuden moottoritien nopeusrajoitusten mittaamisessa käyttöön vanhan, jo monin paikoin hyllylle nostetun, menetelmän. Autoilijoiden kaasujalan painoa seurataan keskinopeuksia mittaamalla. Mittaustapa perustuu tiettyyn välimatkaan ja siihen käytettyyn aikaan.
"Mittaustapa on hyvin autoilijaystävällinen, sillä välimatka mahdollistaa hetkittäisen nopeuden noston. Tätä menetelmää harrastettiin ennen hyvinkin paljon, kun tutkia ei ollut tai niitä oli hyvin vähän", ylikonstaapeli Petri Åkerman kertoo.
Oulun uudella moottoritieosuudella mittaustapa on kätevä, koska Tupoksen tienoilla moottoritie halkoo peltoaukeita. Ryteikössä menetelmää ei voida käyttääkään.
Tulokset ikäviä
Olipa mittausmenetelmä mikä hyvänsä, tulokset ovat olleet huonoja. Uusi moottoritie innostaa ajamaan entistä reilumpia ylinopeuksia. "Ensimmäisellä kerralla pysäytyspartio oli aivan tupella ylinopeutta ajavien kanssa. Kaikkia ei millään ehditty poimia", Åkerman kertoi viime torstaina ennen nopeusmittauksen aloittamista.
Iltapäivän ensimmäisinä tunteina liikenne soljuu uudella tiellä tasaisesti. Jyväskylää kohti porhaltaa niin pieniä kuin suuria ajoneuvoja, joista osalla on sallittua suurempi hoppu. Lähes heti keskinopeutta kertovaan koneen ruutuun lävähtää ikävä luku: hopeanvärinen umpipakettiauto vilahtaa 417 metrin matkan 126 kilometrin keskinopeudella. Auton kuljettaja säästyy tällä kertaa poliisin pysäytykseltä, sillä auto kääntyy ennen pysäytyspistettä Tyrnävän suuntaan.
Seuraavalle hoppuheikille ei käy samoin. Valkoinen pakettiauto ohittelee edellä ajavia tasaista tahtia. Keskinopeudeksi mitataan 127 kilometriä tunnissa. Åkerman tekee kulkijasta ilmoituksen pysäyttävälle partiolle. "Valkoinen, iso pakettiauto. Tulee täältä keulavehkeenä. Katoaa meidän näköpiiristä... nyt."
Ensimmäisen mittausvartin perusteella ylikonstaapeli Åkerman sekä vanhempi konstaapeli Berit Hotti uskaltavat jo sanoa, että satasta ajaa harva.
"Kannattaisi pohtia pitäisikö tällä tiellä nopeusrajoitus nostaa kesäaikana 120 kilometriin", Petri Åkerman miettii ja korostaa vauhdin lisäksi myös muita turvallisuustekijöitä. "Turvaetäisyyksistä tinkiminen raivostuttaa. Esimerkiksi ohittajaa kiilataan takaapäin ajamaan ylinopeutta tai palaamaan liian takaisin ohituksen jälkeen oikealle kaistalle. Niissä nopeuksissa kun sitten vaikka hirvi hyppää tielle, niin mitään ei ole tehtävissä."
Poliisi muistuttaakin, että hirvivaara on syytä muistaa aina, mutta erityisesti näin syksyllä ja metsästysaikaan.
Poliisin ylinopeuksien sakotuskäytäntö ei ole ihan yksiselitteinen. Nopeuden lisäksi teon rangaistavuuteen vaikuttavat muun muassa sääolosuhteet, liikenteen runsaus, kyydissä olevat matkustajat ja se onko alue merkitty hirvivaaralla vai ei.
Kolarista Jyväskylään matkalla ollut Aki Ollikainen arveli ajelleensa uudelle moottoritiellä noin 120:tä, mutta poliisi mittasi keskinopeudeksi 125 kilometriä. Nuori mies kertoi ajaneensa pohjoisesta pitkän matkaa rekkojen perässä ja ajatteli ohitella niitä hyvällä tiellä. Nopeus nousi varkain ja siksi 115 euron sakko harmitti. "Tuli iso lovi budjettiin."
Melkein kortti pois
Oululaisella Marko Peranderilla oli lähellä kortin menetys. Mies ajoi mittauspisteessä 139 kilometrin keskinopeutta. "Tiesin ajavani lujaa, koska minulla oli kiire työhaastatteluun", Ylivieskaan menossa ollut Perander perusteli. Hoppu loppui ja mies sai 120 euron sakot.
"Turhaan tällaisia moottoriteitä tehdään, jos niissä ei saa ajaa kuin satasta. Ensin tehdään kunnon tie ja sitten ollaan heti kyttäämässä", Perander kritisoi. Lujaa ajaminen ei ollut hänelle ensimmäinen kerta. Kortti on joskus ollut hyllylläkin asian vuoksi. Nyt mies vakuutti muuttavansa ajotyyliään.