Maanantaina julkistetun tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista tekee töitä lomallaan. Soprano Oyj:n teettämän mittauksen luku on hätkähdyttävä, vaikka työssä ei olisikaan kyse sen kummemmasta kuin työsähköpostin seuraamisesta lomalla.
Moni toki lukee sähköpostiaan vain saadakseen tietää, mitä töihin kuuluu. Jos se ei pilaa lomaa, ilmiö ei ole messuamisen arvoinen. Etenkin yrittäjillä ja johtotehtävissä olevilla viestien lukemista lomalla on kuitenkin mahdotonta välttää asioiden tärkeyden takia.
Silti myös melkoinen joukko alemman portaan palkansaajia on työnantajan tai omasta mielestään sellaisessa asemassa, että sähköpostin seuraaminen ja jopa viesteihin vastailu on lomalla välttämätöntä. Aika moni myös käväisee työpaikallaan loman aikana jonkin asian hoitamassa. Se on työtä, vaikka päällä olisivatkin shortsit ja t-paita.
Syy yleiseen lomatyöhön lienee kahtaalla. Ensinnäkin työntekijöiden tavoitettavuus on kännyköiden ja kannettavien tietokoneiden vuoksi helpottunut. Etenkin jos laite on työnantajan tarjoama, moni ei rohkene painaa laitteen virtanappia off-asentoon edes lomalaitumilla.
Tekninen muutos on ruokkinut asennemuutosta. Vähäinen työasioiden hoito on tullut kuin hiipimällä yleiseksi tavaksi, jopa sitoutuneen työntekijän mittariksi.
Loman idea on kuitenkin siinä, että työntekijä käyttää sen virkistyäkseen ja kerätäkseen voimia. Loman perusajatukseen kuuluu myös henkinen irtautuminen työstä.
Laiturin päässä sylimikroa lomalla näpelöivästä työntekijästä on yritetty luoda nykyaikaisen työelämän ihannehahmoa. Yhtä hyvin tuollaista henkilöä voi pitää sääliteltävänä työn orjana.