Informaatioteknologian tai tietotekniikan kehitys ei pysähtynyt pörssikuplan puhkeamiseen, vaan kehitys kohti tietoyhteiskuntaa jatkuu, vakuuttavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Etlatiedon tutkijat Heli Koski, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila.
He julkistivat keskiviikkona tutkimusraporttinsa Tieto ja talous – Mitä ”uudesta taloudesta” jäi, jonka on rahoittanut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Rouvisen mukaan ”uusi talous” on alunperin selitys Yhdysvaltain ennätyspitkälle talouskasvulle 1990-luvulla ja laajemmin tietotekniikan esiinmarssille kaikkialla maailmassa. Hän myöntää, että it-yhtiöiden pörssikurssit romahtivat rakettimaisen nousun jälkeen tavalla, jota ei ole nähty koskaan aikaisemmin maailmanhistoriassa.
”Se oli sellainen kymmenen triljoonan (luvussa on kolmetoista nollaa) dollarin tai euron yhteinen harha. Kurssihuipusta nykyhetkeen virtuaalivarallisuutta haihtui noin kolmasosa maailman vuotuisesta kansantulosta.”
Summa on niin hirvittävän iso, että sillä voisi rahoittaa Suomen valtion talousarvion eli budjetin 277 vuodeksi!
Rouvinen lohduttaa, että kaikki ei haihtunut pörssikuplan puhjettua taivaan tuuliin, vaan ilmiöstä jäi jotakin pysyvääkin.
”Uusi talous” tai uusi tietotekniikka on parantanut sekä ihmisten että yritysten tiedonhallintaa, järjestelmiä ja yritysten tuottavuutta. Suomessa tuottavuuden kokonaiskasvu oli 1990-luvulla 3,6 prosenttia, kun se Yhdysvalloissa jäi 2,1 prosenttiin. Tieto ja teknologia ovat tulleet taloudellisen kasvun keskeiseksi moottoriksi. Kehitys on näkynyt erityisen hyvin Suomessa.”
Ylä-Anttilan mukaan Yhdysvallat ja Suomi voidaan edelleenkin nostaa maailman huipulle tietotekniikan kehittäjinä ja käyttäjinä.
Uusyrittäjyys syrjäytti muuta yritystoimintaa
Tutkijat ovat huolestuneita nykytilanteesta, jossa talouden epävarmuus hyökyy joka suunnalta.
”Nyt meidän pitää pystyä jatkamaan 1990-luvun uuden talouden hyvää politiikkaa. Suomessa on pohdittava, mitä me painotamme elinkeinopolitiikassamme”, Ylä-Anttila sanoo.
Suomen erityisongelma on, että meillä vain harva nuori suunnittelee yrittäjäksi ryhmistä. Suomessa myös pienten ja keskisuurten yritysten osuus suhteessa kokonaistuotantoon on pieni. Suomen yrittäjäaktiivisuus on läntisten maiden pienimpiä, vain it-yritysten putkahtelu muutama vuosi sitten aiheutti piikin ylöspäin.
”It-boomin synnyttämä uusyrittäjyys syrjäytti 1990-luvun lopulla muuta yritystoimintaa. Uuden vuosituhannen alussa suomalaisten yritysten lukumäärä on kääntynyt jopa laskuun”, muistuttaa Ylä-Anttila.
Tutkijoiden mukaan uuden teknologian rahoituksesta ei pitäisi tinkiä missään vaiheessa.
Rouvinen ja Ylä-Anttila muistuttavat, että maailmanhistoriassa on ollut ennenkin suuria murroksia kuten sähkön tulo.
”Me emme ole vielä nähneet tieto- ja viestintäteknologian (ICT) vaikutuksia. Vaikutukset kestävät ehkä vuosikymmeniä, ehkä vuosisadan kuten sähkönkin käyttö.”
Tutkimusraporttia julkistamistilaisuudessa kommentoinut kauppa- ja teollisuusministeriön ylijohtaja Timo Kekkonen muistutti, että Suomi on pystynyt tekemään oikeita ratkaisuja kilpailukykynsä turvaamiseksi, varsinkin pakkotilanteessa.
”Ne ratkaisut on tehty kymmenen tai 20 vuotta sitten. Nyt on kuitenkin vaarana, että Suomen kilpailukykyvoitot eri areenoilla ovat johtaneet itsetyytyväisyyden tilaan, vaikka tutkimusta ja tuotekehitystä, innovaatiopolitiikkaa, pitää jatkaa koko ajan.”