Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tarttui keskiviikkona näppäimistöön ja rauhoitteli sankaksi kasvanutta epäilijöiden kuoroa sote-uudistuksen pisteytyksestä. Saarikko kirjoitti alueuudistus.fi-sivuston blogissa, ettei kansalaisia ole tarkoitus pisteyttää henkilökohtaisesti.
- Tiedot asiakaskohtaisista korvauksista olisivat anonyymisti ryhmiteltyjä. Ihmisiä ei siis ”pisteytettäisi” henkilökohtaisesti vaan tiettyyn ryhmään kuuluvina, Saarikko vakuuttaa blogikirjoituksessa.
Henkilökohtaisiin tausta- ja riskitekijöihin perustuvan niin sanotun kapitaatiomaksun on arveltu sotivan muun muassa toukokuussa voimaan tulevaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta vastaan.
Tilastokeskuksen tilastotuotannon ylijohtaja Timo Koskimäki huomautti omassa blogikirjoituksessaan, että eduskunnan käsittelyssä olevissa lakiesityksissä on kovin vähän pidäkkeitä ja menettelytapoja sille, mitä tietoja sosiaali- ja terveysalan viranomaiset voisivat muilta toimijoilta vaatia.
- Toivon lainsäätäjiltä valveutuneisuutta sille, että kyseisissä lakihankkeissa kansalaisten yksityisyyden suoja ja tietojen asianmukainen käyttö turvataan, Koskimäki kirjoittaa.
Lakiin tarvitaan tarkat rajat
THL:n tutkimuspäällikön Timo Seppälän mukaan tuleva EU:n tietosuoja-asetus ei tuo ongelmia, koska nyt ei olla luomassa uutta rekisteriä, vaan tuomassa nykyistä valtionosuusmallin ideaa alemmalle tasolle.
- Luonnollisesti aina toimitaan sen lainsäädännön mukaan, joka on voimassa. THL ei ole luomassa uutta rekisteriä eikä tallenna mallin tuottamia yksittäisiä ihmisiä koskevia tietoja, Seppälä vakuuttaa.
- Samanlaisella mallilla valtio maksaa nykyisin kunnille valtionosuudet sote-palveluiden järjestämiseksi.
Turun yliopiston julkisoikeuden professorin Juha Lavapuron mukaan pisteytys sinänsä ei ole ongelma, jos siitä säädetään laissa tarkasti.
- Se tarkoitus, mihin näitä tietoja käytetään, pitäisi täsmällisesti säätää laissa. Silloin se rajaisi viranomaisen valtaa pyytää tietoja, ja toisaalta taas luovuttavan viranomaisen harkintaa, kun se arvioi sitä onko sen luovutettava tiedot, Lavapuro neuvoo.
- Luulen, että perustuslakivaliokunta joutuu ottamaan kantaa siihen, millaista sääntelyä tässä voidaan edellyttää, ja kuinka pitkälle menevä ihmisen tietojen yhdistäminen ja luokitteleminen on perustuslain näkökulmasta sallittua.